KAUSAALISEN päätöksenteon juuret ovat talouden ja strategisen johtamisen teorioissa, joiden tavoitteena on ymmärtää, kuinka yritykset käyttävät resurssejaan suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kausaalisen päätöksenteon logiikka perustuu tarkkaan tulevaisuuden ennustamiseen ja rationaaliseen suunnitteluun satunnaisten tapahtumien voittamiseksi.
Kun tavoitteet on määritelty, valitaan sopivat keinot ja hankitaan resurssit. Vaihtoehtoinen logiikka kyseenalaistaa em. perinteisen päätöksentekoprosessin. Vaihtoehto lähtee siitä, että organisaatiot eivät voi tehokkaasti toimia ennalta määritellyn suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti, vaan tavoitteet syntyvät organisaation ja sen sidosryhmien välisistä toimista ajan myötä.
Perusajatus on, että tulevaisuutta ei tarvitse ennustaa, koska se tehdään itse.
PIRKKALAN päättäjät ovat suunnitelleet investoivansa ratikkaan. Julkisuudessa on esitetty mahtavia kasvusuunnitelmia. Niin mahtavia ovat suunnitelmat, että jotkut rakentamisen asiantuntijat pitävät niitä epärealistisina (Riihimäki, Pirkkalainen 19.4.).
Ratikkasuunnitelman mukaan Pirkkalan asukasluku yli kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että raitiotien varrelle rakennetaan 1,5 miljoonaa uutta kerrosneliömetriä. Toisin sanoen, kutakuinkin koko matka Partolasta Suupalle olisi kuin yhtä Härmälänrantaa.
Jos ette tiedä, mitä se tarkoittaa, niin käykääpä tutustumassa. Kyseessä on moderni slummi.
Entä se vaihtoehto! Kasvuennusteet eivät toteudu. Miten ratikkainvestointi sitten maksetaan? Aivan oikein! Kärvistellään ja nostetaan veroäyriä.
Kun raitiotie on rakennettu, se on siinä, riippumatta siitä, osuivatko vaikuttavuusennusteet kohdalleen.
ONKO kukaan arvioinut uusien asukkaiden veronmaksukykyä? Oli miten oli, slummiutuvan Pirkkalan uusien asukkaiden veronmaksukyky olisi tuskin samankaltainen kuin nykyisten.
Aivan varmaa on, että ratikan tulon jälkeen keskimääräinen pirkkalalainen maksaa suhteellisesti huomattavasti vähemmän veroa 2050 kuin vuonna 2023. Mikä on siis uusien asukkaiden nettohyötysuhde?
MITÄ ratikan tulo vaikuttaa nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyteen? Uskaltaako myöhään illalla kotiinsa tuleva rivitalon asukas valita ratikan ja kävellä slummin läpi, vai kulkeeko sähköautollaan? Avoimia kysymyksiä, joihin ennusteet eivät ota kantaa, on paljon ja moninaisia. Kun raitiotie on rakennettu, se on siinä, riippumatta siitä, osuivatko vaikuttavuusennusteet kohdalleen.
Olisiko siis parempi hylätä hurjat kasvuennusteet ja suunnitelmat, jotka perustuvat Tampereen ratikkaan ja kehittää Pirkkalaa aivan omista lähtökohdistamme? Pidetään Pirkkala viihtyisänä, suhteellisen väljästi asuttuna kuntana, jossa kunnan johto aktiivisesti kuuntelee kuntalaisia. Visioita on hyvä olla, mutta tehdään yhdessä hallittu tulevaisuus.
Arki-insinööri
