Ratikkahanke etenee: kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle Suuppa-ratikan toteutussuunnittelun aloitusta luvuin 7-3 päättyneiden äänestysten jälkeen

Valtaosa päättäjistä näyttää pitävän ratikkaa Pirkkalalle kannattavana hankkeena. Rakentamispäätöksen aika on kuitenkin vasta syksyllä 2024

AAMULIIKENNE huristi tiistaina Naistenmatkantiellä Pirkkalan kuntakeskuksessa paikalla, johon on kaavailtu Pirkkalan raitiotien päätepysäkkiä. Mikäli hankkeen tavoiteaikataulut pitävät ja Pirkkala niin päättää, tällä paikalla noustaan ratikan kyytiin alkuvuonna 2029.

PIRKKALAN kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että kunta on mukana Tampereen seudun raitiotien laajennuksen toteutussuunnittelussa.

Kunnanhallitus linjasi äänestysluvuin 7-3 maanantai-illan kokouksessaan, että ratikkaa on syytä suunnitella ns. ykkösvaihtoehdon mukaisesti siten, että ratikkalinja yltää Pirkkalan kuntakeskukseen Suupalle asti.

Valtuustolle ehdotetaan myös, että hankesuunnitelma hyväksytään, Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan toteuttamaan hankesuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, hankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja Tampereen Raitiotie Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys hyväksytään

Suunnittelun aloitusta ja hankesuunnitelman hyväksymistä vastaan olivat keskustan ja perussuomalaisten edustajat Heikki Riihimäki (kesk.), Veli-Matti Ahtiainen (ps.) ja Jaana Ristimäki-Anttila (ps.)

Puolesta äänestivät kahdessa eri äänestyksessä kokoomuksen Marko Jarva, Aki Hepokorpi ja Katri Virkkunen, demarijäsenet Juha-Pekka Mattila, Merja Litmanen ja Eeva Uskali sekä vihreiden Sirpa Repo.

Kokoomuksen kunnanhallituksen jäsenistä Niilo Rautionmaa oli poissa kokouksesta eikä myöskään hänen varajäsenensä Antero Saksala ollut paikalla.

Meneillään on pohdinta raitiotielinjojen jatkamisesta sekä Tampereella että Pirkkalassa. Ratikkakiskot tehtäisiin Tampereen linja-autonaseman kohdalta Hatanpään ja Härmälän läpi Pirkkalaan. Toisessa päässä uudet kiskot veisivät keskussairaalalta Linnainmaalle asti.

Kakkosvaihtoehtona Pirkkalan pään suunnittelussa on kiskojen ulottaminen ensin vain Partolaan, jolloin ratikka tulisi Suupalle asti toisessa vaiheessa 2035. Myös pelkästään bussien varaan rakentuvan joukkoliikenteen vaikutuksia on selvitetty.

Heikki Riihimäki (kesk.) ehdotti kunnanhallituksessa asian palauttamista valmisteluun, jotta Pirkkala selvittäisi vielä niin bussivaihtoehdon kuin pelkästään Partolaan ulottuvan ratikan vaikutukset kuntatalouteen erilaisilla kunnan kasvuvaihtoehdoilla . Riihimäki ehdotti myös tarkempia selvityksiä siitä, miten paljon kunta saisi myytyä tonttimaita ratikkaväylän ansiosta ja millä hinnalla.

Ehdotuksen hävittyä äänestyksen Veli-Matti Ahtiainen (ps.) ehdotti toteutussuunnittelun tekoa vain Partolaan asti.

Molemmat ehdotukset kaatuivat äänin 7-3.

RAITIOTIEN kannattavuuslaskelmissa on todettu, että Pirkkalan kunnan kasvuvauhti vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka Pirkkala saa maksettua investoinnin kulut pois.

Kunnan kasvun myötä kunta saa tonttien myynti- ja vuokratuloja ja veroja, joiden tulovirta kasvaa aikaa myöten investoinnin vuosittaisia kuluja suuremmiksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Aki Hepokorpi sanoo pitävänsä henkilökohtaisesti ratikan toteutussuunnittelua Suupalle asti hyvänä päätöksenä.

Itse olen valmis myös siihen, että kunta kasvaisi nykyistä nopeammin kolmen prosentin vauhdilla seuraavat kymmenisen vuotta, jotta hanke siirtyy nopeasti kannattavaksi

Aki Hepokorpi (kok)

”Uskon saamiemme laskelmien mukaan ratikan olevan taloudellisesti kannattava hanke. Itse olen valmis myös siihen, että kunta kasvaisi nykyistä nopeammin kolmen prosentin vauhdilla seuraavat kymmenisen vuotta, jotta hanke siirtyy nopeasti kannattavaksi. Jos kasvua ei ole riittävästi, alkuvuodet tulisivat olemaan taloudellisesti haastavia. Kasvuvauhtia pitää tarkastella tarpeen mukaan, ei sitä ole syytä kiveen kirjoittaa. Kun talous on tasapainossa, tarkastellaan tilannetta uudelleen.”

Hepokorpi sanoo, että kasvua on tarjolla parhaiten kuntakeskuksessa ja Partolassa ja että hankkeita on jo vireillä.

”Valtuustoryhmässämme tulee olemaan todennäköisesti vaihtelevaa äänestyskäyttäytymistä. Valtaosa kannattaa toteutussuunnittelua Suupalle asti, mutta muutama valtuutetuistamme joko epäilee onko laskelmissa esitetty kasvu mahdollista tai sitten ei halua kasvuvauhdin nostamista”, Hepokorpi ennakoi.

Hepokorpi sanoo, että toteutussuunnittelu tarjoaa vielä tarkentavaa tietoa raitiotiestä niille, jotka ehkä epäilevät hanketta.

”Ratikka parantaisi Pirkkalan joukkoliikennettä kokonaisuudessaan. Bussivaihtoehdossa visioitu viiden minuutin vuoroväli olisi aivan mahdoton, bussit jonoutuisivat”, Hepokorpi sanoo.

Sosiaalidemokraattien Taru Tolvanen ennakoi, että demarien valtuustoryhmässä on vahva kannatus ensi maanantaina toteutussuunnittelun aloitukselle Suupalle asti.

Tolvanen korostaa, että toteutussuunnittelu tarjoaa vielä lisätietoa ennen syksyllä 2024 edessä olevia lopullisia rakentamispäätöksiä.

”Raitiotie ei ole pelkkä joukkoliikennehanke. Kyse on Pirkkalan visiosta, millainen kunta haluamme olla vuosina 2040-50? Jos raitiotie rakennetaan vain Partolaan asti, niin haluammeko, että Pirkkalan keskusta siirtyy Partolaan”, Tolvanen kysyy.

Tolvanen sanoo panneensa merkille raitiotien tuomat isot vuosikulut pitkäksi aikaa.

”On hyvä saada niistäkin tarkentuvaa tietoa toteutussuunnittelussa. Tähän mennessä saadut laskelmat osoittavat hankkeen muuttuvan Pirkkalalle kannattavaksi, emme muuten kannattaisi toteutussuunnittelun aloitusta.”

Tolvanen kuvailee reilun vuoden kuluttua edessä olevaa raitiotieratkaisua Pirkkalan historian suurimmaksi päätökseksi.

”Kyseessä on sen mittaluokan asia, että toteutussuunnitelman aloitus ja kulut ovat perusteltuja.”

RATIKKAHANKKEEN palauttamista valmisteluun ehdottanut rakentajayrittäjä Heikki Riihimäki sanoo, että laskelmissa esitetty Pirkkalan rakentamisen kasvupotentiaali ei ole realistinen.

”Laskelman mukaan Pirkkalan kasvupotentiaali on 1,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Vertailun vuoksi Soljan ja Soukonlahden yhteenlaskettu kerrostalojen neliömäärä on 100 000 kerrosneliötä. Eli Pirkkalaan pitäisi rakentaa 14 niitä vastaavaa kohdetta, jotta kasvuarviot pitäisivät.”

”Se on hirveä määrä kerrostaloja. Nykyisin Pirkkalassa on 320 000 neliötä kerrostaloja. Toki aikajanakin on pitkä, 25 vuotta”, Riihimäki sanoo.

Riiihimäki sanoo, että ratikkahankkeen yhteydessä ei ole selvitetty riittävästi bussivaihtoehdon ja Partolan-vaihtoehdon talousvaikutuksia samaan tapaan kuin vaihtoehto ykköstä eli ratikan tekoa Suupalle asti.

Se on hirveä määrä kerrostaloja.

Heikki Riihimäki (kesk.)

TAMPEREEN kaupunginhallitus on myös hyväksynyt osaltaan Pirkkalan nyt tekemät päätökset. Tampereenkin valtuusto tekee asiasta päätöksen ensi maanantaina.

Kyse ei ole vielä rakentamispäätöksistä. Esityksen mukaan tavoite on, että rakentamisesta on mahdollista päättää sekä Tampereen että Pirkkalan valtuustoissa lokakuussa 2024.

Mikäli Pirkkala päättää ottaa raitiotien Suupalle asti, ratikka ajaisi kuntakeskukseen alkuvuonna 2029.

KUNNANHALLITUKSEN ehdotuksessa todetaan, että rakentaminen edellyttää valtionosuuden saamista hankkeeseen. Siitä neuvoteltaisiin uuden valtion ja kaupunkiseudun välisen MAL-sopimuksen yhteydessä.

Kunnanhallitus ehdottaa myös, että valtuusto käynnistää välittömästi toteutussuunnittelun rinnalla kiinteistöjen rakennusoikeuksien hinnan muodostamisen suunnittelun yhteneväksi hankesuunnitelman tavoitteisiin.

RAITIOTIEN vaikutuksia Pirkkalalle on tutkittu hankesuunnitelman yhteydessä ja sen valmistuttua. Niissä on selvitetty niin hankkeen kustannuksia Pirkkalalle kuin raitiotien mukanaan tuomia tulovirtoja.

Pirkkalan maksettavaksi tuleva osuus nyt päätettävänä olevan toteutussuunnittelun kustannuksista olisi nettona noin 3,5 miljoonaa euroa.

Mikäli rakentamispäätös tehdään, Pirkkala maksaisi arvioiden mukaan vuosittain noin 10,2 miljoonaa euroa ratikka-ajan joukkoliikennekuluja vuoteen 2050 asti. Summa sisältää rakentamislainojen kulut, linjan ylläpidon ja liikennöinnin. Tämä on noin yhdeksän miljoonaa euroa enemmän kuin Pirkkala maksaa nykyisin bussiliikenteestä.

Tulopuolella on vastaavasti arvioitu, että Pirkkala saisi raitiolinjan myötä lisää niin veroja kuin maanmyynti- ja vuokratuloja yritysten sijoittuessa Pirkkalaan ja rakennusliikkeiden hankkiessa tontteja raitiotien tuomien hyötyjen ansiosta nykyistä enemmän. Arvioiden mukaan hanke olisi taloudellisesti tasapainossa 2037.

Tämä edellyttäisi kunnan kasvun nopeuttamista nykyisestä 1,5 prosentin keskimääräisestä kasvusta 2,5-3 prosentin vauhtiin, todetaan hankkeen yhteydessä tehdyissä laskelmissa.