TIIVIS metropoli, vai pitovoimainen, sopivasti tilaa omaava kunta tai seutukunta? Otsikon kysymys nousee esille niin Pirkkalan kuin koko Suomenkin osalta, kun teemme arviointia mihin suuntaan tulisi asumista kehittää ja keskittää.
Aikaisemmassa Pirkkalaisen haastattelussa otin voimakkaasti kantaa sopivan väljyyden puolesta, se on mielestäni omiaan turvaamaan asumisviihtyvyyttä ja ehkäisemään sosiaalisia ongelmia. On myös sääli, mikäli joudumme lähtemään lähiluontoon vaikka autolla tai muulla kulkupelillä, mikäli ympäristömme muuttuu tahtoen tai tahtomattaan betoniviidakoksi.
Olen voimakkaasti sitä mieltä, että Suomen asukasluvulla ja -tiheydellä, ei ole tarvetta liialliseen asumisen sumputtamiseen.
Tällaista kehitystä ei tue myöskään ympäristö- tai ilmastotoimet, hiljattain julkaistu NASA:n tekemä tutkimus, siis mittaus, ei laskenta, osoitti Suomen olevan jo nyt hiilineutraali, jopa hiilinegatiivinen.
Sekä asumisen että vapaan liikkumismuodon haasteita pohtiessani, tulee väistämättä mieleen, onko Pirkkala seutukunnan sisällä, kuten on Suomi EU:ssa? Siis asiansa hyvin hoitanut mallioppilas, jonka taakkaa voi lisätä rajattomasti, kohteen sietokyvystä välittämättä?
Tässä viittaan Pirkkalan osalta etenkin raitiotiehen, tähän joukkoliikennehankkeesta aluekehityshankkeeksi muodostuneeseen mammuttiin.
Meillä valtuutetuilla on ollut jo tovin aikaa tutustua raitiotien hankesuunnitelmaan ja menemättä tarkempiin yksityiskohtiin, tulemme toteamaan hankesuunnitelman erilaiset laskelmat hankkeen kannattavuudesta infossamme 29.3. ainakin osittain virheellisiksi.
Toivon että käymme asiallisen ja faktapohjaisen keskustelun aiheesta ja tämän jälkeen pystymme esittämään kantamme kuntalaisille, siis heille, jotka ovat meidät tehtäväämme valinneet ja palkkiomme maksavat.
Kuntalaisilta toivon myös yhteydenottoja vaikka otsikon mukaisin kysymyksin? Kuntalaisäänestystä ei tästä raitiotiehankkeesta kuulemma kannata edes eduskuntavaalien yhteydessä järjestää, minulle kerrotun mukaan, kulujen vuoksi.
Tässä viittaan Pirkkalan osalta etenkin raitiotiehen, tähän joukkoliikennehankkeesta aluekehityshankkeeksi muodostuneeseen mammuttiin.
Hanke tulisi Suupalle asti toteutuessaan olemaan joka tapauksessa niin massiivinen etenkin kustannuksiltaan, että edes raiteiden kustannusten nollaamiseksi tulisi jo olemassa olevan yleiskaavan lisäksi rakentaa joukkoliikennekäytävän vaikutusalueelle, siis Naistenmatkantien varteen jopa 200 kappaletta 5-6 kerroksista kerrostaloa. Siis täydennys- ja tiivistämisrakentaa jo olemassa olevien suunniteltujen alueiden lisäksi.
Siitä voi hyvin jokainen pohtia hankkeen mielekkyyttä kunnallemme.
Itse näen hankkeen toteutuessaan Suupalle asti ajavan meidät kriisikunnaksi ja tätä kautta kuntaliitokseen Tampereen kanssa. Toki jos tällaista liittovaltio- ja globalisaatiokehitystä toivoo niin seudullisesti kuin Euroopassakin, on tässä oiva työkalu sen toteuttamiseen, itse en tätä toivo.
Valitettavan usein kuulen ja luen erilaisten kunnallisten ja kansallisten etujen mukaisen politiikan aiheuttavan meille ”mainehaittaa”. Onko tämä meille myytävän mainehaitan ehkäisy todella tämän kaiken velkarahalla tehtävän arvoista?
Itse tiedän ja uskon, että esimerkiksi Tampereen ja seudun realistisesti ja analyyttisesti asioihin suhtautuvat päättäjät ymmärtävät, että ei ole seudunkaan etu saattaa kuntiaan kriisin partaalle vain ideologisten ajatusten vuoksi. Tulemme olemaan edelleen se houkutteleva yhteistyökumppani myös joukkoliikenteen osalta käyttäessämme Nyssen meille sopivan kokoisia palveluita.
Kaiken kaikkiaan voisi kai todeta, mikäli ihmisten olisi ollut hyvä olla ja elää DDR:ssä, olisi tämä vielä olemassa ja voimissaan.
Veli-Matti Ahtiainen
Eduskuntavaaliehdokas PS
