Pitikö pienen tytön kuolla?

Menin naimisiin rakastamani miehen kanssa ollessani 26-vuotias. Luulimme, että saamme perheenlisäystä piankin, mutta lasta ei kuulunut.

Pian lääkärin tutkimuksissa selvisi, että endometrioosi oli levinnyt kehossani juuri niille alueille, mitä lapsen saaminen edellyttäisi. Lääkäri toivotti tervetulleeksi lapsettomuushoitoihin.

Kun palasin sairaalasta tiedon saatuani kotiin ja avasin illalla Raamatun, päivän paikka kertoi Hannasta, joka rukoili lasta. Sana osui ja upposi.

Polvistuin sänkyni viereen ja rukoilin meille omaa lasta – ihan niin monta, kuin vain annetaan.

Vuoden päästä sain pidellä pientä suloista Olivia-tyttöä!

Olivia sai pikkusiskon reilut kaksi vuotta myöhemmin ja sitten vielä veljen ja kolme pikkusiskoa lisää! Saimme siis monta ’taivaan lahjaa’. Viimeisin, kuudes lapseni, on nimeltään Lumina, koska hän ainoana syntyi keskellä talvea suurten lumihiutaleiden leijuessa maahan.

Kun muutama päivä sitten luin uutista 4-vuotiaasta Lumi-tytöstä, joka kuoli A-streptokokki A-bakteeriin, järkytyin! Jos pieni Luminani olisi nyt poissa, koska sairaalassa ei ole resursseja edes ottaa viljelynäytettä pienestä sairaasta tytöstä, ollaan vakavalla pielessä.

Lumi-tytölle oli ensin hoidoksi määrätty Bepanthenia, sitten hänellä epäiltiin norovirusta. Lopulta Lumi kuoli streptokokki A-bakteeriin.

–  Jos ensimmäisellä lääkärikäynnillä olisi otettu viljelynäyte, olisi siinä todettu A-streptokokki. Lumi olisi saanut antibiootit ja olisi elossa, Lumi-tytön äiti uskoo.

Lumi oli yksinhuoltajaäidin elämän aarre, ainut lapsi.

Pitikö tämän pienen tytön kuolla, että me heräämme ymmärtämään, mikä on tärkeää ja mihin valtion tulee suunnata tukensa? Jos maamme hallinto jakaa kansan verorahat kehitysapuun, minkä perille pääsyä ei voida todentaa tai miljardien ilmastotukipaketteihin, on todellakin unohdettu tavallisen kansan tarpeet!

Toivon todella, että tuleva hallitus näkee pienet lapsemme, joita ei keretä hoitaa, vanhukset, joille ei riitä hoitopaikkoja, synnyttävät äidit, jotka ohjataan kotiin, kun tilaa sairaaloissa ei ole.

Viimeisiä hetkiä, kun Lumi-tytön äiti sai vielä kontaktin tyttäreensä oli silloin, kun tytön silmät näyttivät siltä, että taju on lähtemässä. Tytöltä kysyttiin hänen vointiaan. ”Hyvin” Lumi vastasi hauraalla äänellä, tytön äiti kertoo.

Lumi voi nyt hyvin. Paremmin kuin meistä kukaan, sillä tuo pieni tyttö pääsi taivaaseen, se on varma. Jälleennäkemisen toivo lohduttakoon kaikkia niitä isiä ja äitejä, jotka ovat menettäneet pienokaisensa.

Me voimme viisastua ja pistää Suomen arvot ja terveydenhuolto kuntoon niin, että täällä olisi taas hyvä ja turvallinen asua ja että välittäisimme toisistamme, ihan todella!

Mia Joki
TV-tuottaja, laulaja/lauluntekijä
Kirkkovaltuuston- ja neuvoston jäsen
Eduskuntavaaliehdokas, KD Pirkanmaa