PIRKKALAN lukion opiskelijat kuuntelevat hiljaa ja keskittyneesti, kun opettaja Markus Pekkala kertoo heille, miten vaurastutaan. Tai pikemminkin, miten sijoittaja voi yrittää välttää ottamasta pahasti takkiin.
Tunnin aiheena on hajauttaminen, ”sijoittamisen ainoa ilmainen lounas”. Pekkala selostaa ensimmäisen vuoden opiskelijoille, miksi on järkevää hajauttaa sijoitukset useisiin erilaisiin ja eri maantieteellisessä sijainnissa oleviin yrityksiin.
Silti kaikkiin riskeihin ei voi täysin varautua, sillä romahdukset ovat osa pörssin kiertokulkua.
”Teidän on nuorina hyvä varautua siihen, että kuivin jaloin tästä (sijoittamisesta) ei selviä”, Pekkala toteaa luokalle.
PIRKKALAN lukiolaisilla on ollut vuodesta 2021 lähtien tilaisuus opiskella sijoittamista valinnaisena lukiokurssina. Kurssi on osoittautunut menestykseksi: nykyisistä ensimmäisen vuoden 85 opiskelijasta sen on valinnut lukujärjestykseensä 40.
Toisen asteen opiskelijoille suunnatun kurssin konseptin on laatinut valtakunnallinen Talous ja nuoret (TAT) -yhdistys. Kahden ja puolen vuoden mittaisella kurssilla käydään läpi taloustaitojen ja osakesijoittamisen perusteita.
Tällä hetkellä kurssista pidetään Pirkkalan lukiossa kahta ryhmää, joista molemmat kokoontuvat kerran kuussa. Kurssia järjestetään kymmenissä lukioissa ympäri maan.
PIRKKALASSA kurssia käyvä Aarre Huntus harrastaa sijoittamista myös vapaa-ajalla.
”Vanhemmat olivat joskus puhuneet sijoittamisesta, ja olin nähnyt netissä laskureita, kuinka paljon sijoittaminen voi tuottaa voittoa pitkällä aikavälillä. Jos sijoitan vaikka 20 euroa kuukaudessa, se tarkoittaa, että en käy kerran ulkona syömässä. Sellaisen summan menettäminen ei haittaa, mutta siitä voi saada voittoa”, Huntus sanoo.
Huntus aloitti sijoittamisen heti täytettyään 16 vuotta, kun se tuli hänen pankkinsa sääntöjen mukaan mahdolliseksi. 16-vuotiaana hän voi lisätä rahaa Nordnet-nettipankissa olevalle tililleen, vaikka vanhempien pitää edelleen hyväksyä sijoitukset hänen puolestaan.
Tällä hetkellä Huntuksella on sijoituksia matalakuluisissa, pienen riskin indeksirahastoissa.
Huntus arvioi, että sijoittaminen ei ole ainakaan hänen omassa kaveriporukassaan yleistä. Joidenkin kaverien vanhemmat tosin saattavat sijoittaa lastensa puolesta.
OMAT sijoitukset eivät ole vaade sijoituskurssille osallistumiselle. Lukiolaiset pääsevät seuraamaan sijoitusten kehitystä viime vuonna aloittaneen kurssiryhmän hyväntekeväisyyssalkun ansiosta.
Opettaja Pekkala kertoo, että kurssilaiset hakivat ja saivat pörssiyhtiö Nasdaq Nordicilta 5000 euron lahjoituksen, jonka opiskelijat sijoittivat haluamiinsa osakkeisiin ja rahastoihin.
Kurssin lopuksi salkun mahdollinen tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen ja pääoma – tai se mitä siitä on jäljellä – palautetaan sponsorille.
Toisen kurssiryhmän salkulle etsitään vielä lahjoittajaa.
VIIME VUOSI näytti lukiolaisille aikamoisen maailmantalouden kurimuksen, kun Ukrainan sota mylläsi markkinoita. Pekkala kertoo, että hyväntekeväisyyssalkku oli haastattelun hetkellä 250 euroa miinuksella.
”Viime vuosi oli sijoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen hirveä, siihen kuului vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, Pekkala sanoo.
”Pelin henkeen kuuluu, että sijoittamisessa on siedettävä myös ikäviä aikoja.”
Psykologian ja uskonnon lehtori Pekkala kiinnostui sijoittamisesta koronakesänä 2020. Hän kuvailee sijoittamista mielekkääksi harrastukseksi, jonka ansiosta maailman tapahtumia tulee seurattua uudella mielenkiinnolla.
PEKKALAN mielestä suomalaisia vaivaa yleisesti ottaen outo asenne sijoittamiseen. Rahaa makuutetaan mieluummin pankkitilillä kuin pistetään tuottamaan.
”Yleinen harhakäsitys on, että on oltava paljon rahaa, jotta voi alkaa sijoittaa. Todellisuudessa se on tehtävissä lukiolaisenkin tuloilla”, Pekkala sanoo.
Hänen mielestään olisikin hyvä, että sijoittaminen aloitettaisiin jo nuorena.
”Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä enemmän sijoitukset ehtivät tuottaa korkoa korolle -ilmiön ansiosta.”
AARRE Huntuksella ei ole mielessään mitään tiettyä asiaa, minkä hän haluaisi sijoittamisella saavuttaa.
”Jos jotain isompaa miettii, niin asunnon hankinta voisi olla sellainen. Mutta kun ajattelee pidempää aikaväliä, voisi olla mahdollista jäädä aikaisemmin pois töistä ja rahaa jäisi myös vaikkapa matkustamiseen”, Huntus pohtii.
