ASUKKAIDEN tiukka vastarinta vaikutti siihen, että Pirkkalan poliitikot päättivät ottaa Killon vanhan alueen asemakaavan teossa aikalisän.
Kunnanhallitus keskeytti joulukuussa asemakaavan valmistelun, joka on ollut työn alla vuodesta 2019. Perusteluksi pormestari Marko Jarva (kok.) esitti tuolloin riittävän poliittisen yhteisymmärryksen puutteen.
Pirkkalainen soitti kunnanvaltuuston kolmen suurimman puolueen edustajalle, jotka olivat kokouksessa läsnä, ja kysyi, mikä kaavaluonnoksessa konkreettisesti hiersi.
PÄÄTTÄJIEN vastausten perusteella asukkaat ovat saaneet viestinsä hyvin perille. Poliitikot perustelevat kaavan jäädyttämistä tonttien rakennusoikeuksien vähenemiseen ja yksityisomaisuuden suojaan liittyvillä huolilla.
Kaavakeskustelua ovat pitkin matkaa värittäneet asukkaiden ja päättäjien epävarmuudet ja erimielisyydet siitä, mitä Killon vanhojen rintamamiestalojen tonteille saa tällä hetkellä rakentaa ja rajaisiko uusi asemakaava rakennusoikeuksia verrattuna nykytilanteeseen. SDP:n Juha-Pekka Mattila arvioi, että juuri nämä aiheet vaikuttivat asemakaavan valmistelun keskeyttämiseen.
”Toinen asia on ehkä tasavertaisuus muihin alueisiin nähden”, Mattila sanoo.
Killon lisäksi vanhojen rintamamiestalojen alueita on Toiviossa, Haikassa ja Turrissa. Niissäkin rakennusoikeuksien tarkastelu tulee ajankohtaiseksi tulevina vuosina.
En lähtisi rajaamaan toisten omaisuutta tai vähentämään omaisuuden arvoa suojelun nimissä.
Veli-Matti Ahtiainen
Perussuomalaisten Veli-Matti Ahtiaisen mielestä kaavan kaatumisen taustalla oli ennen kaikkea omaisuuden suoja.
”En lähtisi rajaamaan toisten omaisuutta tai vähentämään omaisuuden arvoa suojelun nimissä, vaikka siinä olisi kuinka hyvä tarkoitus”, Ahtiainen toteaa.
PORMESTARI Jarva tiesi joulukuussa kaavan olevan umpikujassa.
”Se olisi voinut mennä läpi kunnanhallituksessa, mutta se olisi kaatunut viimeistään valtuustossa. Kun tapaus on näin monimutkainen ja monisäikeinen, pidin järkevämpänä, että jos kaavan valmistelu pysähtyy, se olisi viisainta tehdä kunnanhallituksessa”, hän toteaa.
Tilanne olisi kenties ollut eri, jos asemakaavaan olisi tehty isompia muutoksia, kun se vuonna 2021 palautettiin valmisteluun. Jarva kertoo, että uudelleenvalmistelussa tehdyt muutokset kiinteistöjen enimmäisrakennusoikeuksiin olivat niin pieniä, että tulos ei tyydyttänyt asukkaita eikä osaa päättäjistäkään.
”Täytyy sanoa yleisenä kommenttina, että aina, jos kaava kaatuu, jossakin kohtaa prosessia ei ole onnistuttu täydellisesti. En syytä tästä tilanteesta ketään, ja toisaalta, tätähän demokratia on. Kyllähän päättäjät tekevät viime kädessä arvovalinnan asiassa”, Jarva sanoo.
En tiedä milloin, mutta jossakin vaiheessa kaavoitus pitää käynnistää uudestaan.
Sirpa Repo
KUNNANHALLITUKSEN päätös kaavaluonnoksen hyllyttämisestä ei ollut yksimielinen. Sirpa Repo (vihr.) ehdotti kaavan hyväksymistä, mutta ehdotus kaatui äänin 9–2.
”Itse näkisin, että valmisteltu asemakaavaehdotus olisi ollut hyväksyttävissä ja toteuttanut yleiskaavassa määritellyn suojelumerkinnän”, Repo kommentoi Pirkkalaiselle.
”En tiedä milloin, mutta jossakin vaiheessa kaavoitus pitää käynnistää uudestaan. Mutta ihan vielä siihen ei ole valmiuksia.”
Lisäksi Heikki Riihimäki (kesk.) ehdotti joulukuussa kaavan palauttamista valmisteluun siten, että yli 1000 neliömetrin tonttien rakennusoikeutta tarkasteltaisiin uudelleen tai niiden jakaminen tehtäisiin mahdolliseksi. Ehdotus ei saanut kannatusta.
