Pirkkalan Killon kiistellyn asemakaavan valmistelu keskeytettiin – Asukas kuvailee tilannetta helpotukseksi, arkkitehti haastavaksi

Asemakaavan hyväksymiselle ei löytynyt poliittista yhteisymmärrystä.

TAMPEREELLA asuva Minna Lahtinen kolasi lumia vanhempiensa talon edustalla Pirkkalan Killossa joulukuussa.

PIRKKALAN Killon historiallisen asuinalueen asemakaavan muutos on toistaiseksi jäissä. Pirkkalan kunnanhallitus päätti joulukuussa keskeyttää muutoksen valmistelun ja ottaa kaavan pois vireiltä.

Perusteluna päätökselle pormestari Marko Jarva (kok.) totesi kunnanhallitukselle, että kaavaan tehtyjen muutosten jälkeen sen hyväksymiselle ei löytynyt riittävää poliittista yhteisymmärrystä eikä ”tarvittavaa enemmistön tahtotilaa”.

Killon vanhan alueen asemakaavasta on kiistelty pitkään, ja joukko alueen asukkaita on vastustanut muutosta. Ehdotettu asemakaava olisi asukkaiden mukaan leikannut historiallisen alueen omakotitalotonttien rakennusoikeuksia ja siten vaikeuttanut tai estänyt esimerkiksi rintamamiestalojen laajentamisen.

KILLON omakotiyhdistyksen jäsen Matti Hänninen pitää kaavan valmistelun keskeyttämistä helpotuksena.

”Prosessi on ollut pitkä ja vähän turhauttavakin. Lisäksi koko ajan päällä ollut rakennuskielto on viivästyttänyt monen perheen remontti- ja rakennushankkeita. Tässä tilanteessa tämä oli meidän mielestämme ehdottomasti paras ja oikea ratkaisu”, Hänninen sanoo.

”Nyt pääsemme jatkamaan elämää. Kaikki killolaiset jakavat varmasti saman tunteen.”

Omakotiyhdistys on moneen otteeseen kritisoinut kunnan tapaa edetä asemakaavan uudistamisessa. Hännisen mielestä kunta ei tehnyt asukkaiden kanssa yhteistyötä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

PIRKKALAN kunnalla ja asukkailla on erimielisyyksiä siitä, kuinka suuria rakennuksia Killon vanhan alueen tonteille saa nykyään rakentaa ja miten uusi asemakaava olisi siihen vaikuttanut.

KAAVAA valmistellut arkkitehti Mika Raatikainen toteaa, että uusi asemakaava olisi selkeyttänyt alueen rakennusoikeutta, josta kunnalla ja asukkailla on tällä hetkellä eriäviä tulkintoja.

”Ainoa virallinen kaava on jo kertaalleen todettu vanhentuneeksi”, Raatikainen sanoo.

”Totta kai olisi ollut helpottavaa, että alueelle olisi saatu jonkinlainen suojelumääräys asemakaavatasolla, mutta sitä ei nyt tässä vaiheessa saatu. Mutta alue on jo suojeltu yleiskaavassa, ja asemakaava olisi ollut siihen vielä tarkempaa suunnittelua.”

Raatikainen kuvailee tilannetta haastavaksi asukkaille, jotka haluaisivat rakentaa tonteilleen nyt uutta tai laajentaa vanhoja rakennuksia.

”Luvassa on varmaan poikkeuslupakäsittelyjä sitten, kun rakennuskielto alueella päättyy. Silloin kuunnellaan myös Maakuntamuseon näkemyksiä.”

Raatikaisen mukaan asukkaiden kanssa käytiin kaavasta vuoropuhelua moneen kertaan lain edellyttämällä tavalla esimerkiksi yleisötilaisuuksien ja nettikyselyn muodossa.