KUN kohde on taloyhtiö, valaistusta suunniteltaessa ei voi vain suoraan matemaattisesti mallintaa valaisimien määrää ja tehoa laskemalla kuten teollisuuslaitoksissa. Vaikka kotien valaistussuunnittelu on myös tekniikkaa, se on puoleksi tunnetta.
Taloyhtiössä huomioitava on myös se, että niin monta kuin on asukastakin, on myös mielipidettä.
Onko tämä kaikki mahdoton yhtälö? Ei, jos tietää, mitä tekee.
”Pitää osata esittää asiat riittävän yksinkertaisesti mutta laajasti. Täytyy osata kysyä oikeita kysymyksiä asiakkailta”, sanoo Juha Heiskanen.
Hänen Valoram-yrityksensä on suunnitellut ja toteuttanut asunto-osakeyhtiöiden julkisten tilojen valaistusta jo vuosikymmenen ajan niin pihoille kuin sisällekin. Kun on tehnyt paljon projekteja ja pitkään, on löytynyt keinoja luovia tavoitteiden kanssa maaliin.
Osittain onnistuminen perustuu luottamukseenkin, pirkkalalainen Heiskanen sanoo yli 300 tehdyn kohteen kokemuksella. Tänä vuonna luku kasvaa näillä näkymin yli sadalla urakalla. Suomessa ei Heiskasen mukaan ole kovin montaa saman alan yritystä, joka tekisi projekteja samassa laajuudessa.
”Meillä on voimakas kasvu menossa. Uudellamaalla on kohteita eniten, Pirkanmaalla, Turussa ja Lahdessa myös. Yksi kohde oli Kemissäkin.”
Yrityksen historiaan kuuluu myös teollisuuskohteiden valaistussuunnittelu ja toteutus. Teollisuuden valaistus on varsin kilpailtu ala eikä se Heiskasta liiemmin innostakaan. Tekniikka ei sykähdytä, vaan ihmiset.
”Pystyn jotenkin mukautumaan heidän elämäänsä ja ymmärtämään asumista. Kotien valaistussuunnitelu ei ole vain koneella istumista, vaan ihmisten kanssa saa kommunikoida heidän toiveistaan ja tarpeistaan.”
SIITÄ puhe, mistä puute. On pimeää ja sille täytyy tehdä jotakin. Tämä on taloyhtiöiden yleisin syy ottaa yhteyttä Heiskaseen.
Näinä päivinä osakkaat ovat havahtuneet siihenkin, että energia on kallista. Energian hinnan viimeaikainen kallistuminen ei vielä näy Valoramin asiakaskunnan toiveissa.
”Monilla taloyhtiöillä on pidempiä sopimuksia. Myös isot isännöintitoimistot ostavat sähköpooleista energiaa suurelle määrille taloyhtiöitä, jolloin energiaa saa halvemmalla.”
Heiskanen kuitenkin uskoo, että jos tilanne tällaisenaan jatkuu, se heijastuu myös Valoramin toimialallekin. Se voi lisätä asiakaskunnan toiveita saada valaistusta energiatehokkaammaksi.
Jos halutaan vain lisätä tehokkuutta, lopputulos on vähän huono, Heiskanen huomauttaa. Valaistuksen tarkoitus ei ole säästää energiaa, kuten ei lämmityksenkään, vaan tarkoitus on tuoda valoa, jotta on turvallisempaa asua.
”Jos keskiössä on vain energiansäästö, huomio on pois ympäristöstä ja miljööstä, missä ollaan.”
Heiskanen myöntää, että energiansäästöön keskittyminen voi onnistua joskus, mutta ei yleensä siksi, koska silloin ei keskitytä oikeisiin asioihin.
”Valitaan vääränlaisia tuotteita. Voi olla, että keskitytään vaihtamaan lamppuja valaisimiin, jolloin itse valaistusolosuhde ei muutu miksikään. Saat säästöjä, mutta se, mitä valo tekee, ei muutu mitenkään.”
Kokonaisuus onkin Heiskasen mukaan mietittävä niin, että se maksimoi asumisen mukavuuden ja turvallisuuden. Tilojen on oltava oikealla tavalla valaistut: on oltava riittävästi valoa, se ei saa häikäistä ikkunoihin ja valon värin tulisi olla oikeanlaista. Jos on liiketunnistintoiminnot, niiden täytyy toimia oikealla tavalla.
Asukkailla voi olla lisäksi omia toiveita. Voi olla jokin paikka, missä he viettävät paljon aikaa ja jonne siksi tarvitaan lisävalaistusta.
Helpoiten onnistuneen valaistuksen takaa suunnittelu siinä vaiheessa, kun talokin on vasta kaavailuvaiheessa.
”Paljon vaikuttaa kuitenkin se, onko suunnittelija ymmärtänyt hyvän valaistuksen vaatimuksia. On oltava riittävästi valopisteitä tarpeeksi monissa paikoissa.”
Se ei ole rakennuksen ikäkysymys. Esimerkkejä hyvästä ja huonosta valaistussuunnittelusta löytyy niin uudesta kuin vanhastakin asuntokannasta.
HEISKANEN on koulutukseltaan urheiluhieroja. Hän teki koulutustaan vastaavia töitä vuodet 2007-2009. Hän kerrytti muutamia vuosia työkokemusta vesilaitoksella ja rakennuksilla.
Nykyiseen työhönsä hän on itseoppinut. Heiskasta kiehtoi valaistusbisneksen luonne, jossa ympäristövaikutukset yhdistyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään.
”En tiennyt mitään, kun tähän lähdin. Minulla oli matkalaukun kokoinen salkku, johon oli lamput ruuvattu kiinni. Sähköt päälle, napin painallus ja lamppu syttyi.”
Lamppuihin liittyy yrityksen nimikin. Parikin suomalaisille tuttua lamppumerkkiä päättyy ram-tavuun.
NYKYISIN yrityksessä on Heiskasen lisäksi kaksi työntekijää ja sillä on jonkin verran omaa maahantuontia. Valoram ei ole sähköurakointiliike, vaan se keskittyy suunnitelmiin, asiantuntemukseen ja projektien läpivientiin.
”Tehdään niin sanottuja hybridihankkeita.”
Se tarkoittaa, että Valoram tekee myös maalaustöitä, maankaivuuta, sähköauton latausvalmiuden lisäyksiä ja kerrostalon pienrakenteiden muutoksia, mutta niin, että nämä oheistyöt sisältävät myös aina valaistustyöt.
Yrityksen menneisyyteen kuului myös omakotitalojen valaistussuunnittelu. Yksi kohteista päätyi Suomen kaunein koti -kisaan vuonna 2015.
Kaunis paikka ja kaunis talo, mutta ei voittanut.
