TÄYSPUINEN kaluste on monessa kodissa se rakas, mutta ehkä hieman kulahtanut perintökalleus, jonka arvoa pidetään kiistattomana mutta jolle ei hankita uusia puisia kavereita. Onko puisilla kalusteilla yhä paikkansa suomalaisten kodeissa aikana, jolloin huonekalujen hypermarketista saa lastulevystä valmistetun keittiönpöydän muutamalla kympillä?
Yhden perustellun, joskin varmasti puolueellisen, näkemyksen asiaan saa puusepiltä. Antti Nevalainen ja Samu Ahlman ovat Pirkanmaan puusepät oy:n yrittäjiä, joiden verstas sijaitsee Pirkkalan Linnakallion teollisuusalueella.
Nevalainen ja Ahlman, miksi juuri puu?
”Se on ensiluokkaisuudessaan kaukana muista materiaaleista. Suosittelen sitä kaikille”, aloittaa Nevalainen.
”Puu on kaunis ja se pitää sisällään yllätyksiä. Se on kevyesti työstettävissä ja muotoiltavissa. Sitten on se tuntu. Puu on lämmin materiaali”, Ahlman kuvailee.
Jos puisen kalusteen käyttöikä tulee vastaan, sen voi kunnostaa. Ja jos kaluste ei ole kunnostettavissa, sen voi kierrättää, toisin kuin muoviset mööpelit.
MIKSI puukalusteita ei Suomessa – metsien maassa – käytetä joka ikisessä kodissa? Ahlman arvelee kyseessä olevan osittain ikäpolvikysymys.
”Meidän vanhempiemme ikäiset ihmiset ymmärtävät vielä puisten kalusteiden arvon, ja moni huonekalu on kulkenut suvussa monen polven ajan. Sellaisia kalusteita halutaan myös kunnostaa”, Ahlman sanoo.
Myös Ahlman ja Nevalainen yrittävät ensisijaisesti kunnostaa heille tuotavat kalusteet ennen kuin alkavat ehdottaa uuden korvaavan tekemistä.
”Vanhat kalusteet ovat monesti oikeasti hyvin huolella tehtyjä. Nykypäivän kertakäyttökulttuuri on siihen nähden surullista”, Ahlman pohtii.
Nevalainen muistuttaa, että he puuseppinä tuottavat itsekin uutta tavaraa markkinoille eivätkä vain korjaa vanhaa.
”Näemme asian silti niin, että meiltä tilattava uusi kaluste on kestävä hankinta. Jo se, että asiakas on lähestynyt meitä, kertoo, ettei hän ole heittämässä huonekalua heti seuraavassa muutossa pois”, Nevalainen sanoo.
ON TIETTYJÄ puuhuonekalujen merkkejä, joita Suomessa edelleen laajalti arvostetaan. Silti suuri osa kotien sisustuksesta hankitaan jostain muualta kuin merkkiliikkeistä tai puusepiltä mittatilaustyönä.
”Se on ymmärrettävää, kyllä meilläkin molemmilla on Ikea-kalusteita kotona. Jos ne olisivat täysin huonoja, Ikea ei olisi niin iso firma”, Nevalainen lisää.
Missä puhe Ikeasta, siellä puhe myös rahasta. Yksi täyspuisten huonekalujen kansansuosiota rajoittava tekijä varsinkin nuorten keskuudessa on niiden hinta. Materiaali ei ole halpaa, ja sen työstäminen vie aikaa.
Ahlman myöntää, että myös Pirpusilta tilattavat huonekalut ovat suhteellisen kalliita kertaostoksena. Mutta.
”Jos puusepältä tilattu tuoli kestää viisi kertaa pidempää kuin halpistuoli, voiko hintaa pitää lopulta kalliina?” hän heittää.
Hän lisää, että Pirkanmaan puuseppien, lempinimeltään Pirpusten, pajassa mikään huonekalun osa ei synny nappia painamalla, kuten tehtaassa. Kaikki tehdään käsin, ja jokainen kaluste on yksilöllinen.
”Hinta, minkä asiakkaalta pyydämme, luo meillekin painetta. Emme voi emmekä halua päästää mitään käsistämme puolivillaisena”, Nevalainen toteaa.
Hinta, minkä asiakkaalta pyydämme, luo meillekin painetta.
Antti Nevalainen
KUN katsotaan uusien kalusteiden tilauksia, Pirpusilta tilataan eniten pöytiä. Nevalaisen havaintojen mukaan ruokapöytä on usein ensimmäinen asia, jonka ihmiset haluavat hankkia vastavalmistuneeseen taloonsa.
Kunnostettavaksi taas tulee pääasiassa istuimia.
”Tuolin jalka voi olla rikki tai keinutuoli narisee”, Ahlman kuvailee.
Erikoisinta kunnostettua tai tilattua kalustetta kaksikolle ei tule mieleen. Homma menee pikemminkin niin päin, että asiakkaalla on verstaalle tullessaan yksinkertainen ajatus, jonka Ahlman ja Nevalainen jalostavat luovaan tyyliinsä joksikin yllättäväksi ja näyttäväksi.
Esimerkiksi käy verstaalla kuljetusta odottava ovellinen tv-kaappi. Asiakkaalla oli toiveissa kaappi, jonka ovien taakse tv:n saisi piilotettua, kun se ei ole käytössä. Ongelmana kuitenkin oli kaapille varattu ahdas tila. Jos kaapin ovet heilahtaisivat auki tavalliseen tapaan, ne olisivat tiellä.
Ratkaisuksi Nevalainen ja Ahlman keksivät ovimallin, jollaista ei heidän tietojensa mukaan markkinoilta löydy. Tv-kaapin ovet paitsi taittuvat keskeltä saranoiden varassa, myös liukuvat kiskoja pitkin piiloon kaapin seinien sisälle.
PUUTÖITÄ ei toki tarvitse jättää vain ammattilaisille. Ahlman ja Nevalainen vinkkaavat, että he vuokraavat verstaansa tiloja ilolla myös kotinikkareille pientä korvausta vastaan. Kaikilla kun ei ole kotona autotallia tai muuta rakentelutilaa.
Pyydettäessä he myös opastavat eri välineiden, laitteiden ja materiaalien käytössä. Testattavaksi voi saada esimerkiksi jokseenkin tyyristä epoksimuovia, jolla he itse tekevät näyttäviä läpikuultavia osia esimerkiksi pöydän pintaan ja lasinalusiin.
Kyselyitä tilojen käytöstä on jo tullutkin, mutta enemmänkin puurtajia mahtuisi mukaan.
”Moni ehkä ajattelee, että ei kehtaa tulla toisen työpaikalle puuhaamaan, mutta ei tämä tunnu meille työpaikalta”, Ahlman sanoo.
”Meillä on myös aina kahvia tarjolla”, Nevalainen lisää.
HARRASTUSTILAKSI Nevalainen ja Ahlman verstaansa alun perin tarkoittivatkin. Miehet tapasivat toisensa samassa työpaikassa Tampereen Lahdesjärven K-Raudassa ja totesivat, että heillä on molemmilla puualan artesaanikoulutus.
Harrastustilaksi he löysivät varaston Pirkkalan Linnakalliosta. Puualan yritys pistettiin pystyyn vuonna 2018 byrokratiasyistä: jos harrastuksen ohessa tulisi tehtyä vaikka remontteja tutuille, laskuttaminen onnistuisi y-tunnuksen kautta.
Molemmilla oli kosolti asiakaskontakteja rautakauppa-ajoilta, ja jokainen onnistunut remontti ja tilaustyö ovat rummuttaneet kaksikon mainetta puskaradiossa entistä laajemmalle. Varsinaiselle mainonnalle ei siis ole ollut tarvetta.
Nevalainen ja Ahlman toivovat, että tulevaisuudessa he saisivat keskittyä ennen kaikkea kalusteiden tekemiseen, ehkä jopa saada oman malliston jälleenmyyjän valikoimaan. Tähän mennessä he ovat kalustaneet niin yksityisiä kuin julkisiakin tiloja, eikä tekemisen ilolle näy loppua.
”Tämä on tällaista puuseppien hifi-sisustamista”, luonnehtii Ahlman ja hymyilee.
