Mutta mikä materiaali on järkevin pihakalusteissa? Mikä kestää parhaiten erilaisia sääolosuhteita ja mikä olisi ympäristöarvojen kannalta hyvä?
Puutarha-alan kouluttaja Jouni Leidenius Työtehoseurasta sanoo, että kannattaa miettiä, minkälaiseen käyttöön kalusteet tulevat ja paljonko haluaa maksaa kalusteista.
– Itse panostaisin terasseissa ja pihakalusteissa materiaalin kestävyyteen. On ihan eri asia, kestävätkö ne käyttökelpoisina yhden kesän vai useamman, hän sanoo.
Ympäristötietoinen karttaa kuitenkin kovin trooppisia kovapuulajeja, sillä niiden valmistuksessa on ollut vastuullisen tuotannon ongelmia.
Puuta helppohoitoisempaa ja kevyempää muovista valmistettua puujäljitelmää kutsutaan nimellä polyrottinki tai polywood. Se kestää niin sadetta kuin auringonpaahdettakin, joten siitä valmistettuja puutarhakalusteita voi periaatteessa säilyttää ulkona ympäri vuoden. Pakkasella se ei kuitenkaan kestä suurta painoa.
Muovisia puujäljitelmiä huolletaan pyyhkimällä niistä lika pois miedolla saippuavedellä ja kuivaamalla hyvin, joten huoltotoimet eivät vaadi sen kummempia aineita. Polyrottingin ja muiden sen kaltaisten materiaalien miinuksena voi pitää, että muoviset materiaalit on valmistettu uusiutumattomista raaka-aineista.
Pehmusteiden käyttöikää voi parantaa pyyhkimällä tahrat tuoreeltaan, nostamalla pehmusteet sateelta suojaan ja suojaamalla ne paahteelta. Niiden pöyhiminen pitää ne ilmavina ja poistaa ilmankosteutta.
Jos Jouni Leidenius valitsisi eniten itseään miellyttävän kalustemateriaalin, se olisi suomalainen lehtikuusi.
– Se on suomalaista peruspuuta, joka kestää. Vaikkapa pirtiikalusto lehtikuusesta, se ei olisi iso duuni, jos joku tekisi pihaan sellaisen. Uudemmista materiaaleista myös polyrottinki kestää yllättävän hyvin, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että puu lahoaa ja metalli ruostuu puhki, jos se on alle viiden sentin korkeudessa maan päällä. Sitä korkeammalla se pärjää.
– On siis tärkeää huolehtia, että kalusteet eivät ole maakosketuksessa. Muovi selviää maakosteuden kanssa parhaiten, mutta on altis talvivaurioille. Jos vaikkapa kopauttaa talvella auralla komposiittimuovista tehdyn terassin kylkeen, korjauskulut voivat yllättää.
Olennaista on siis myös se, miten pihakalusteet säilytetään talvella. Paras olisi viileä, kuiva ja ilmava autotalli tai varasto, jonne kalusteet viedään syksyllä puhdistettuina ja huollettuina. Jos kalusteet joutuu jättämään pihalle, ne pitäisi pystyä pitämään kuivana.
– Sellaista puolueetonta kattavaa tutkimusta kalusteista on tuskin olemassa. Kreosootilla kyllästetty puu oli aikoinaan ympäristön kannalta pahin, mutta sitä tuskin on enää tarjolla.
– Tämänhetkisten tietojen mukaan alkoholikyllästetyssä, norjalaisten kehittämässä kebony-puussa on kaikkein pienin hiilijalanjälki, mutta se maksaa melkein 100 euroa metriltä. Puuteollisuudelta löytyy varmaan tietoa eri terassimateriaaleista, mutta jokainen tekee omaa tutkimustaan, Leidenius arvioi.
Jouni Leideniuksen lisäksi artikkelin lähteinä Iskun ja Jyskin puutarha- ja pihakalusteiden materiaalioppaat.
