Urhosen mukaan vihreiden aluevaalisanoma on kristallinkirkas.
– Haluamme turvata palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, ja parantaa niiden laatua Pirkanmaalla. Tämä toteutetaan ottamalla käyttöön omatiimimalli, tekemällä tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, kehittämällä entistä parempia digipalveluita ja huolehtimalla työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista, Urhonen listaa.
– Satsaamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Jatkamme työtä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kapasiteetin lisäämiseksi. Siinä riittääkin työtä, koska näitä palveluita on aivan liian vähän. Vahvistamme hyvinvointialueen toiminnan kriisinkestävyyttä ja ilmastoystävällisyyttä, Urhonen lisää.
Pirkanmaan Vihreät on julkaissut aluevaaliohjelmansa suomen kielen lisäksi englanniksi.
Urhosen johtamat vihreät aikovat olla voittajia aluevaaleissa.
– Meillä on tällä hetkellä kahdeksan aluevaltuutettua. Tavoittelemme vaalivoittoa eli vähintään yhdeksää paikkaa. Lisäksi toivoisin vaalituloksen muodostuvan sellaiseksi, että se edistää ryhmien välistä yhteistyötä.
– Järjestämisvastuun siirtäminen toimijalta toiselle on aiheuttanut katkoksia palvelujen saamisessa ja prosesseissa. Uudesta tilanteesta on aiheutunut epävarmuutta myös siksi, että toimintatavat ovat osittain muuttuneet. Nyt olisi tärkeää saada vakautettua hyvinvointialueen rakenteet ja toiminnot niin, että pirkanmaalaiset voisivat luottaa niihin, Urhonen sanoo.
– Kuten Sitran tuoreessa selvityksessä todetaan, hyvinvointialueiden päätöksenteon rakenteissa on korjattavaa. Niitä on tarkasteltava meillä Pirkanmaallakin. Tämä saattaa kuulostaa ylätasoiselta ja byrokraattiselta, mutta hyvä ja tarkoituksenmukainen hallinto ja johtaminen ovat demokratian ja palvelujen toimimisen kannalta erittäin tärkeää, Urhonen korostaa.
– Aluevaltuuston asema vahvistuisi parhaiten siten, että hyvinvointialueille annettaisiin verotusoikeus. Sen ansiosta aluevaltuusto voisi edes auttavasti säädellä menojensa lisäksi myös tulojaan. Sitran selvityksessäkin tunnistettu hyvinvointialueen hallintorakenteen vahvistamistarve entistä demokraattisemmaksi osaltaan vahvistaisi aluevaltuuston asemaa, koska silloin se nauttisi pirkanmaalaisten laajempaa luottamusta, Urhonen tarkentaa.
Urhosen mukaan nimenomaan aluehallitus on erittäin merkittävä vallankäyttäjä Pirkanmaallakin.
– Strategisella tasolla ja suurissa linjoissa päätösvallan pitää olla aluevaltuustolla. Aluehallitus on puolestaan tärkeä asioiden valmistelun ja toteuttamisen kannalta. Aluehallitus voi merkittävästi tukea aluevaltuustoa tehtävässään, Urhonen miettii.
Pirkanmaa on ainoa hyvinvointialue, jossa on valiokuntamalli eikä tuttu lautakuntamalli. Urhonen odottaa, että mallia varmasti arvioidaan uudestaan valtuustokauden alussa ja kenties sen edetessä.
– Tältäkin osin hyvinvointialue on vielä keskeneräinen. Valiokunnilla oli käynnistymisvaikeuksia. Niiden määrää ja toimeksiantoja on muutettu valtuustokauden aikana. Tämä on aiheuttanut tiettyä turhautumista tai tyytymättömyyttä valiokuntien toimintaan. Olennaista on, että valiokunnat toimivat mielekkäästi ja hyvinvointialueen toiminnan kannalta relevantisti. Tämä toivottavasti vakiintuu tulevalla valtuustokaudella, Urhonen toivoo.
– Vain mittaamalla tiedämme, mikä toimii ja mikä ei. Tarkoituksenmukaiset mittarit kannustavat keskittymään oikeisiin asioihin. Mittarit kannattaa valita niin, että niistä on hyötyä palvelujen vaikuttavuuden todentamisessa ja kehittämisessä, Urhonen näkee.
Urhonen korostaa, että hyvinvointialueen toiminnan on oltava ennen kaikkea asiakaslähtöistä.
– Välillä palveluissa näkee, että päätöksiä tehdään pelkästään järjestelmän näkökulmasta. Asiakaskokemusten ja -palautteen systemaattinen kerääminen ja analysointi auttaa kehittämään hyvinvointialueen toimintaa, Urhonen huomauttaa.
Tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus on koetuksella sote- ja pelastustoimen palveluihin.
– En tiedä, onko luottamus mennyt kokonaan. Kieltämättä on huolestuttavaa, että luottamus on heikentynyt. Paras tapa lisätä luottamusta on huolehtia, että palveluita saa, kun niitä tarvitsee ja ne ovat laadukkaita. Luottamusta vahvistaa sekin, että pirkanmaalaiset voivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja omiin palveluihinsa. Osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseen ei ole vain yhtä keinoa, vaan niiden täytyy olla kaiken toiminnan läpileikkaavia periaatteita, Urhonen teroittaa.
– Meidän, siis puolueiden ja ehdokkaiden, on vakuutettava pirkanmaalaiset näiden vaalien merkityksestä. Vaalien tärkeys on ihan ymmärrettävistä syistä hämärtynyt, koska on puhuttu hyvin paljon aluevaltuuston asemasta ja päätöksenteon vaikeudesta, Amu Urhonen pohtii.
Urhosen mielestä todellisuudessa päättymässä oleva ensimmäinen valtuustokausi osoittaa, ettei todellakaan ole yhdentekevää, kuka päättää asioista hyvinvointialueella.
– Toki mediallakin on oma roolinsa äänestysinnon kasvattamisessa, Urhonen lisää.
Katseet ja odotukset kohdistuvat toiseen kauteen aluevaltuustojen historiassa.
– Elämme sellaisia aikoja, että neljä vuotta on pitkä aika. Hyvinvointialueiden toimintaympäristössä voi tulla isojakin muutoksia, jotka eivät riipu sen omasta toiminnasta. Toivottavasti ja luultavasti hyvinvointialueen toiminta vakiintuu niin, että pirkanmaalaiset voivat paremmin luottaa palvelujen saamiseen ja jatkuvuuteen, Urhonen tiivistää.
