Uusissa kerrostaloissa näyttää yleistyneen trendi, jossa parvekkeista rakennetaan kokonaan läpinäkyviä. Lasitettu ikkuna saa parikseen kirkkaasta lasista tehdyn kaiteen. Pirkkalassa tätä trendiä näkyy esimerkiksi Suupan keskustakorttelissa ja Pereellä, ja esiintyypä ilmiö Tampereellakin. Asunnosta tulee valoisampi ja asukkaan näkymät sisältä ulos paranevat, kun tiellä ei ole umpinaista kaidetta.
Sen sijaan katukuvalle läpinäkyvät parvekkeet eivät välttämättä tee hyvää. Ohikulkijalle näky muistuttaa usein taidegallerian kirjavaa ryhmänäyttelyä, jossa voi kohdata ihan mitä tahansa.
Tuolla hillotaan edelleen banaanilaatikoita muuton jäljiltä. Tuolla asukas ei luota taloyhtiön pyörävarastoon. Ikea-kassien pino on saanut jatkokseen jätesäkkien röykkiön. Aistikkaiden rottinkituolien seinänaapurina röhnöttää elämää ja säätä nähnyt sohvanrotjake.
Olen nähnyt lukemattomia kekseliäitä ratkaisuja, joilla lasiparvekkeelle yritetään luoda yksityisyyttä.
Asukkaita en syytä. Oma tila täytetään parhaaksi katsotulla tavalla, ja kerrostaloasunnossa varastotila on monesti kortilla. Omaa parvekettani kansoittavat rumien puutarhatuolien pino ja tyhjät kukkaruukut vuodenajasta toiseen.
Sitä paitsi väitän, että kaikki eivät edes haluaisi esitellä rojujaan ja elämäänsä maailmalle. Olen nähnyt lukemattomia kekseliäitä ratkaisuja, joilla lasiparvekkeelle yritetään luoda yksityisyyttä. Lasikaiteita peitellään vilteillä, lakanoilla, pahvilla, sälekaihtimilla, kaislaverhoilla, sateenkaarilipuilla ja jollakin, joka vaikuttaa lasiin kiinnitettävältä himmennystarralta. Näköyhteys kadulta parvekkeelle peittyy, mutta samalla talon julkisivusta tulee sekavan ja sotkuisen näköinen, kun jokainen ratkaisee yksityisyysongelman omalla tavallaan. Eivätkä ne tavat ole aina kauniita.
Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnalta kysyn, voisiko uusien kerrostalohankkeiden hyväksymisessä tarkastella myös parvekkeiden kaltaista yksityiskohtaa. Ei kai ole kenenkään etu, että kunnan paraatipaikoilla katsellaan pahvilla ja kankailla peiteltyjä parvekkeita?
