PIRKKALAN kunta on tehnyt viime vuodelta 2,7 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen.
Maaliskuun alussa työssään aloittanut talousjohtaja Tommi Ruokonen näkee kunnan tulevaisuuden kannalta tärkeässä ensi vuodessa onneksi ennakoitua parempia näkymiä.
Vuosi on historiallinen, koska sen alkaessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät valtion hoidettavaksi hyvinvointialueille.
”Uudistuksella on merkittävä vaikutus Pirkkalalle vuosibudjetin pienentyessä alle puoleen nykyisestä”, Ruokonen sanoo.
Ruokosen mukaan epävarmuuksia on yhä paljon, kun ensi vuoden talousarvion suunnittelu on jo alkanut.
”Tällä hetkellä vuosi 2023 näyttää talouden kannalta paremmalta kuin aiemmin on ennakoitu. Valtion tekemät esimerkiksi kunnan palveluiden rahoitukseen liittyvät ratkaisut tarkentuvat kevään edetessä”, Ruokonen muistuttaa.
Ruokosen kunnanhallitukselle esittämä ennuste ensi vuoden talouden suunnista tarkentuu toukokuun talousseminaariin mennessä.
SOTEUUDISTUSTA aikanaan pohdittaessa spekuloitiin, suosiiko ratkaisu tietynlaisia kuntia ja ”rankaisee” muita.
Jatkossa kunta perii asukkailtaan vähemmän veroja, mutta valtio enemmän, koska se rahoittaa hyvinvointialueiden palvelut.
Ensi vuoden alusta lähtien kuntien suurimpia palvelukokonaisuuksia ovat esi- ja perusopetus sekä varhaiskasvatuspalvelut. Kunnan rooli oman alueen yhdyskuntarakenteen kehittäjänä säilyy ennallaan.
PIRKKALAN viime vuoden tilinpäätös hyväksyttiin maaliskuun lopulla kunnanhallituksessa ja se on menossa valtuuston käsittelyyn.
Ruokosen mukaan viime vuosikin sujui kunnan talouden ja toiminnan kannalta ennakoitua paremmin, vaikka koronapandemia heijastui laajalti toimintoihin.
Tilikauden tulos oli -3,3 miljoonaa euroa. Alijäämää oli 2,7 miljoonaa investointivarauksen purun ansosta.
Isoja heilureita tuloksessa olivat koulukeskuksen rakennuksista tehdyt 5,6 miljoonan kertapoistot ja plussapuolella 4,4 miljoonan voitot, jotka jakautuvat puoliksi tonttimyynnin ja Naistenmatkan koulun C-osan myynnin kesken.
C-osa myytiin Kuntarahoitukselle osana Pirkkala-kampuksen kiinteistöleasingrahoituskokonaisuutta, mutta siitä tehtiin vastaava poisto, joka sisältyy 5,6 miljoonan euron lisäpoistoihin.
SUURET 17,1 miljoonan euron investoinnit johtivat siihen, että lainamäärä kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin. Lainamäärää 3355 euroa asukasta kohden on kuvailtu kasvukunnalle toistaiseksi kohtuulliseksi.
Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 4,5 prosenttia ja ”pöhinä” on Pirkkalassa sinänsä hyvä.
”Pirkkalan asukasluku kasvoi vahvasti ja 20 000 asukkaan raja ylittyi elokuussa. Rakentaminen on ollut vilkasta. Lisäksi Pirkkala-kampuksen rakennustöiden käynnistyminen uudistaa tulevina vuosina kuntakeskuksen sivistyspalveluiden palvelutarjontaa”, Rukonen poimii.
Ruokosen mukaan viime vuoden talouslukuihin ei tullut loppumetreillä isompia yllätyksiä.
”Valtio lunasti lupauksensa ns. koronatukien kattaessa pandemiasta aiheutuneet välittömät kustannukset.”
