“PIRKKALAN ei tarvitse olla huolissaan itsenäisyydestään”, vakuutti Pirkkalan kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen, kun hän esitteli viime viikon tiistaina Pirkkala-salissa pidetyssä asukasillassa arvioita kunnan asukasluvun kasvusta tulevina vuosikymmeninä.
Jääskeläisen luottavaista oloa siivitti valtuuston lokakuussa tekemä myönteinen ratikkapäätös. Pirkkalaan rakennetaan ratikkakiskot ensi vaiheessa Tampereelta Partolaan. Kun ne valmistuvat elokuussa 2028, ratikan rakennustyöt jatkuvat kohti Suuppaa, mikäli kunta saa hankkeeseen valtionosuuksia.
Ratikka on kallis hanke, tämänhetkisen kustannusarvion mukaan rakennuskustannukset ovat oheistöineen kaikkiaan noin 125 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kunta maksaa vuosittain miljoonien infravastiketta.
Rakennuskustannuksista tosin vähennetään valtionosuus, mikä on ensimmäisen vaiheen osalta Pirkkalalle 10 miljoonaa euroa.
Kustannusten kattamiseksi kuntaan tarvitaan uusia asukkaita etenkin ratikkareitin varrelle ja sen läheisyyteen Partolan ja Suupan välille. Pakkalankulmalle on jo kaavoitettu uutta asutusta pian rakentumaan alkavan yhtenäiskoulun ja kirjaston ympäristöön, ja lisää on tulossa.
“Kaavoituksen painopistealueita jatkossa ovat Killonvainio ja Korkeamäki”, Jääskeläinen totesi ja neuvoi tutustumaan kunnan nettisivuilla valtuuston kesäkuussa hyväksymään strategisen maankäytön suunnitelmaan, johon on linjattu Pirkkalan tulevat kasvusuunnat.
“Tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä Partolassa sekä Partolan ja Suupan välillä voi asua 23.000 asukasta ja sen ulkopuolella toiset 23.000 asukasta.”
VALTUUSTON ratikkapäätös myös vahvisti Jääskeläisen mukaan sen, että Suuppaa päästään kehittämään tulevaisuudessa vahvasti.
Suupan pohjoispuolelle, ns. Ranta-Pirkkalaan voi syntyä 2200 asukkaan uudisalue. Suupan eteläpuolelle puolestaan on mahdollista saada täydennysrakentamisella kodit jopa 2000 uudelle asukkaalle.
Partolan vireillä oleva kaavamuutos mahdollistaa puolestaan sen, että alueelle voidaan rakentaa asuntoja 2000-4000 asukkaalle jo olemassaolevan kauppa-alueen keskelle.
RATIKAN talouslukuja tilaisuudessa valotti kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen. Kunnan tavoitteena on hänen mukaansa 75 prosentin skenaario, mikä tarkoittaa sitä, että kunta saisi vuokrattua rakennuttajille ratikkareitin varrelta 75 prosenttia omistamastaan tonttimaasta. Neljänneksen siitä kunta myisi.
Etenkin tontinvuokratulojen ansiosta ratikkatalous kääntyy Ruokosen mukaan 2030-luvun lopulla plussan puolelle. Näkymässä on epävarmuustekijöitä, joita ovat muun muassa kaavoituksen ja tontinluovutuksen volyymit, mutta riskit ovat talousjohtajan mielestä kohtuullisella tasolla.
Yleisön joukossa istunut Saara Koivunen totesi rakennusalan olevan tällä hetkellä huonossa jamassa. Hän kysyi, uskotaanko kunnassa todella edellämainittuun 75 prosentin skenaarioon?
“Ihmiset tarvitsevat koteja, eikä asuntojen kysyntä ole onneksi kokonaan kadonnut. Hyvin todennäköistä on myös se, että nousukausi tulee”, vastasi pormestari Marko Jarva.
“Hyvissä valmiusasemissa olevat kunnat ovat silloin etulyöntiasemassa.”
Olli-Pekka Ojasta kiinnosti, jääkö esimerkiksi ratikan vaatiman katuverkon kehittämisen takia muu infran rakentaminen Pirkkalassa vähemmälle huomiolle? Yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen huojensi tätä huolta.
“Kunnassa on käynnissä monenlaista kehitystyötä. Parhaillaan on esimerkiksi menossa Vähäjärven suunnittelukilpailu. Tarkoitus on kehittää Vähäjärven ympäristöä ja parantaa sen viihtyisyyttä.”
ASUKASILTAAN saapunut, Takamaalla asuva Anja Männistö totesi olevansa ratikan kannalla, mikäli liityntäkuljetukset järjestetään hyvin.
“On erittäin tärkeää, että ihmiset pääsevät ratikan kyytiin kauempaakin. Missä vaiheessa liityntäyhteyksiä aletaan suunnitella?”, Männistö kysyi.
Jouni Korhosen mukaan Tampereen seudun joukkoliikenne, Nysse, tekee liityntäsuunnitelmat noin vuosi ennen ratikkaliikennöinnin alkamista.
“Ensimmäisessä vaiheessa tulevat suunnitteluun liityntäkuljetukset ratikalle Partolaan. Tosin tässä vaiheessa Pirkkalasta on edelleen bussilinjojakin Tampereelle”, selvitti Korhonen.
Ennen asukasillan alkua myös Pereellä asuvaa Erkki Salmista mietitytti ratikan syöttöliikenne.
“Miten ja milloin se toimii? Nykyisin, kun meiltä kulkee bussi kaupungin suuntaan esimerkiksi sunnuntaisin tunnin välein, niin melkein sitä lähtee liikkeelle omalla autolla. Jos yhteydet eivät ole hyvät, sitä vähemmän tulee julkisia käytettyä.”
Samoin Antti Naskali pohti, miten ratikkapysäkeille järjestetään tulevaisuudessa bussiyhteydet. Lisäksi häntä mietitytti hankkeen kalleus.
“Onhan se iso kustannus näin epävakaina aikoina. Mutta valtuustossa tehtiin enemmistöpäätös. Itselläni ei ole asiasta taustamateriaalia, joten vaikea ottaa selkeää kantaa tähän. Nyt tuntuu, että ratikka toteutetaan luonnon kustannuksella, kun Partolan ja Suupan välille alkaa nousta taajama-asutusta.”
Patokujalta tilaisuuteen tulleet Virpi ja Jari Lehto toivottivat ratikan tervetulleeksi Pirkkalaan.
“Sen hinta tietenkin on, mitä on, mutta vaa’assa painaa eniten ratikan nopeus ja joustavuus.”
Ratikka ei ollut asukasillan ainoa teema, vaikka keskustelu pyörikin pääasiassa sen ympärillä. Jarmo Bäckstömiä huolestutti ja harmitti ohitustien liikenteen kasvu ja sen aiheuttama liikenteen puuroutuminen varsinkin liikenneasema ABC:n ja Vaitin välillä sekä Anian rantatien ja ohitustien liittymissä.
Jouni Korhosen mukaan ongelma ja sitä aiheuttavat liian lyhyet rampit ja liittymät ovat tiedossa. Kunta ei voi kuitenkaan tehdä niille mitään, koska moottoritie ei ole Pirkkalan omistuksessa. Korhosella oli silti ainakin jossain määrin asiantilaan helpotusta tuova uutinen.
“Turkkiradan ja kehätien liittymään on tulossa liikennevalot.”
PIRKKALAN kunnan kehitysjohtaja, kansliapäällikkö Jaakko Joensuu esitteli asukasillassa kunnan tuoreen, vuosittain tehtävän asukastutkimuksen tuloksia. Sen mukaan pirkkalalaiset esimerkiksi kokivat elämänlaatunsa hyväksi, koska asuvat juuri Pirkkalassa.
Pirkkalan palveluista kärjessä olivat kuntalaisten mielestä esi-, perus- ja lukio-opetus sekä varhaiskasvatus. Lähelle niitä pääsivät myös kirjastopalvelut ja muun muassa ulkoliikuntapalvelut.
Koska Pirkkalasta on tulossa ratikkakunta, Joensuu kertoi myös Tampereella ratikan käyttäjille tehdystä asiakastyytyväisyyskyselystä. Sen mukaan ratikkaan tyytyväisiä oli 76 prosenttia sen käyttäjistä, mitä Joensuu luonnehti erittäin korkeaksi tyytyväisyysasteeksi.