Ehdotuksen mukaan kaava-alueen tonteille saisi tehdä joko toisen erillisen kooltaan 120 neliön asuinrakennuksen tai laajennusosan nykyiseen taloon. Mikäli erillisen lisärakennuksen tekeminen ei sovellu tontille, päärakennuksen rakennusoikeudeksi merkitään 220 neliötä.
Lisäksi useimmille tonteista voi tehdä 30 neliön kokoisen talousrakennuksen. Tonteille sallitaan vain yksi sisääntulotie.
Kaava on tekoaikanaan ehtinyt aiheuttaa vilkasta keskustelua aktiivisimpien omakotiasukkaiden ja poliittisten päättäjien piirissä.
Pirkantiellä maanantaina juttelemassa olleet naapurukset Petri Mäntylä ja Pekka Katajala eivät pitäneet kaavan tuomia lisärakennusmahdollisuuksia omalta kohdaltaan ajankohtaisena eikä kaava herättänyt heissä tunnekuohuja. Molemmat ovat asuneet Killossa kymmeniä vuosia.
Katajalan tontille kaava sallisi laajennusosan nykyisen asuintaloon, Mäntylälle erillisen lisärakennuksen Killontorintien ja Pirkantien kulmaukseen.
”Onko se nyt varmaakaan tuleeko se kaava, Katajala mietti ja kertoi käyneensä kaavaillassa ja katsoneensa kuvasta sen verran, että tiesi tonttinsa tilanteen.
Vastapäätä rintamamiestyylisessä talossa asuva Petri Mäntylä totesi myös, että lisärakennuksen saaminen omalle tontille ei ole mielessä ”näillä metreillä”.
Kysymyksiä herätti, miten tontinomistajat tulisivat tarttumaan erillisen uuden asuintalon rakentamismahdollisuuteen, kun kaava sallii vain yhden tonttiliittymän. Mäntylän tontilla jo pelkät sisäänajojärjestelyt näyttivät hankalilta.
Tontteja ei jaettaisi. Lisärakennuksen maat olisi siirrettävä uudelle asukkaalle hallinnanjakosopimuksella.
TOINEN vaihtoehto lisärakentamiselle olisi ollut nykytalojen purkamisoikeus ja yhden suuremman talon rakentaminen tontille. Tätä ei kuitenkaan suojelumääräysten ja Killon rakennushistoriallisen arvon vuoksi katsottu kaavavalmistelussa mahdolliseksi. Purkaminen on mahdollista pakottavasta syystä.
Joiltakin asukkailta on tullut kaavasta kärkevää kritiikkiä, koska purkaminen ei ole sallittua. Maakuntamuseo taas on seurannut kaavoitusta omasta näkökulmastaan ja korostanut alueen alkuperäisen miljöön säilyttämistä.
Kaava-alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä. Rakennusoikeutta tulee lisää noin 54 500 kerrosneliötä.
ASUKKAILTA sekä omakotiyhdistykseltä saatiin kaavaehdotukseen yhteensä 14 muistutusta.
Ne eivät tuoneet kaavoittajan mukaan enää ehdotusvaiheessa merkittäviä muutoksia kaavaan, sillä aiheita oli käsitelty jo luonnosvaiheessa.
Maakuntamuseon lausunnon perusteella kaavaehdotusta täsmennettiin vielä viime vaiheessa suojelumääräyksien osalta.
Kaavamääräyksen mukaan AO/s-1 alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Kadunpuoleisten julkisivujen julkisivurytmi tulee pyrkiä säilyttämään yhtenäisenä. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa AO/s-2-alueen määräyksiä sekä erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia.
AO/s-2-alueella mahdollisten uudisrakennusten taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä on suosittava keskivahvoja himmeitä värejä.
Suojelumääräyksistä on poistettu velvoite kuulla alueellista vastuumuseota uudisrakentamisen ja vähäistä laajempien muutoksien yhteydessä. Purkamislupahakemusten osalta lausunto lausuntoa tulisi kuitenkin pyytää niiden korttelialueiden osalta, joilla on /s-1- tai /s-2-merkintä.
KUNNANHALLITUS käsitteli kaavamuutosta syyskuussa ja ehdottaa valtuustolle sen hyväksymistä.