Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2018 säätämän taksilain synonyymi on huono laki. Hämeen Taksiyrittäjät ry:n ja Itä-Suomen Taksiyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Jari Kuusniemi kuulee vertauksen tuon tuostakin niin asiakkaiden palautteesta kuin taksiyrittäjien terveisistä. Itsekin taksiyrittäjänä 32 vuotta toiminut ylöjärveläinen Kuusniemi tuntee entisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ajaman uudistuksen heikkoudet työarjessaan.
– Elämme murroksessa tai paremmin sanottuna kaaoksessa, Kuusniemi kuvaa suomalaisen taksialan alennustilaa.
Kuusniemi korostaa, että yhteiskunnassamme tarvitaan tiukennuksia ja parannuksia taksinkuljettajan ajoluvan vaatimuksiin, taksiliikenneluvan myöntämisen edellytyksiin, taksin tunnistamiseen ja valvontaan, taksimatkasta kerättävien tietojen ja harmaan talouden torjuntaan sekä saatavuuteen.
– Korona-aika rajoituksineen ja yhteiskunnan sulkemisineen lamaannutti taksiliikenteen. Pandemia-aikaa seurasi hiljainen jakso, koska ihmiset olivat tottuneesti etätöissä, eivätkä työntekijät matkustaneet sen enempää kotimaassa kuin ulkomaillekaan, Kuusniemi kertoo.
Myös energian hinnan kohoaminen kuritti taksialaa. Se toi kannattavuuspaineita.
Inflaatio nakersi ihmisten käytössä olevien rahojen määrää, joten kaikki ei-pakollinen karsiutui pois. Yksityiset ihmiset alkoivat kiristää rahapussiensa nyörejä ja säästää muun muassa viikonloppujen viihteellä käymisestä.
– Kaikki nämä seikat rapisuttivat kuluttajien luottamusta talouteen. Maksukyky oli alhaalla, Kuusniemi tiivistää.
Se, miten taksialalla pyyhkii, on paljonkertova indikaattori Suomen yleisestä taloudellisesta tilanteesta.
– Kyllä me elämme matalan suhdanteen aikaa. Odotamme kovasti kysynnän voimistumista, Kuusniemi kiteyttää.
– Lisäksi ravintola-ala on heikossa hapessa. Ahdingosta kertovat lukuisat ikävät lopettamis- ja konkurssiuutiset, Kuusniemi tarkentaa.
Työnantajat päivittävät työntekijöiden paikallaolovelvoitteita. Kuusniemi sanoo, että Teamsien ja etäpalavereiden vaihtuminen livekohtaamisiin vaikuttaa taksipalveluiden kysyntään. Tampereen seudulla taksiajojen määrään vaikuttaa isosti myös lentoliikenteen piristyminen.
Kuusniemi sanoo, että koko taksialan viime vuosina saama mainehaitta on vakava. Hänen mukaansa yhteiskunnassa on tehtävä kaikki voitava taksikulttuurin tervehdyttämiseksi sen maineen kirkastamiseksi.
– Kunnian ja luotettavuuden palauttaminen on nyt asia numero yksi, Kuusniemi teroittaa.
– Sitten on se joukko, joka on turmellut vapauksillaan ja välinpitämättömyydellään vahvaa arvostusta ja luottamusta nauttineen suomalaisen taksikulttuurin imagon, Kuusniemi huokaa.
Kuusniemen mukaan arki on nostanut esiin toimijat, jotka häikäilemättömästi hyödyntävät taksilain heikkoudet ja porsaanreiät. Kentällä in nähty, miten laki vanuu ja venyy varsin eriskummallisesti.
Kolikolla on monta puolta. Kuusniemen mielestä myönteistä laissa on puolestaan, että kasvu- ja kehitysnälkäiset yrittäjät ovat voineet ja voivat laajentaa liiketoimintaansa.
– Moni taksiyrittäjä on kuitenkin tehnyt nykytilanteen siivittämänä oman johtopäätöksensä ja luopunut taksitoiminnasta. Jotkin vaihtavat tyystin alaa. Jotkin laittavat pillit pussiin, kun aika ja paikka ovat sopivat. Eläköitymistä tai muuta vastaavaa elämäntilannetta käytetään siltana pois alalta, Kuusniemi kertoo.
– Hyvää on se, että vakan tilanteen kuva on selkeä, ja se tunnustetaan laajalti, Kuusniemi teroittaa.
Kuusniemen mukaan taksikentän odotukset on viritetty nyt korkealle. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus teki jo korjauksia taksilakiin, mutta ne eivät olleet riittäviä. Nyt hallitus on paneutunut asiaan, ja siltä toivotaan lääkkeitä räikeisiin epäkohtiin.
– Luotamme, että saamme nyt oikeanlaisia tuloksia. Jos lakimuutokset etenevät odotetulla nopeudella, ne ovat taputeltuina ensi vuodeksi, Kuusniemi aikatauluttaa.
Kuusniemi lisää, että suuri osa muutostarpeista on lainsäädännöllisesti kätevästi ratkottavissa.
– Esimerkiksi tunnistettavuuteen liittyvät kohennukset sataisivat yhteiseksi hyväksi, koska niillä kitketään harmaata taloutta, Kuusniemi perustelee.
Kuusniemen mukaan Suomen Taksiliiton ajama selkeästi tunnistettava keltainen rekisterikilpi helpottaisi monella tavalla arjen elämää. Asiakkaat eli matkustajat pystyisivät tunnistamaan taksin oikeaksi. Se olisi takuu siitä, että kyseinen auto on merkitty liikennerekisteriin, auto on asianmukaisesti vakuutettu ja auton lupa- ja rekisteröintiasiat ovat kunnossa.
– Myös taksimittari on välttämätön matkan hinnan todentamiseksi, Kuusniemi teroittaa.
Jos taksilain parannukset läpäisevät eduskunnan, korjaussarjan vaikutukset realisoituvat pikkuhiljaa.
– Kun Marinin hallituksen korjaussarja tuli voimaan, esimerkiksi lupia peruttiin, eli vaikutukset alkoivat näkyä kentällä, Kuusniemi kertoo.
– Pessimistit väittävät, ettei annettua löysää siimaa saada kelattua kireäksi. Haluan luottaa taksialan vakaantumiseen, Kuusniemi sanoo.
Kuusniemen mukaan taksialan valvonnalla on keskeinen rooli. Nykyisin valvonta on moniviranomaisyhteistyötä, sillä ratsaamisessa on mukana neljä viranomaista eli Poliisi, Traficom, Aluehallintovirasto ja Verohallinto.
Jari Kuusniemi huomauttaa, että markkinavetoisessa taksimaailmassa palvelun tarjoajat keskittyvät vilkkaisiin kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin.
Kuusniemi nostaa esille Forssan ja Sysmän, joissa kaupunki ja kunta tukevat taloudellisesti hiljaisen ajan taksipalvelun saatavuutta.
– Suomessa on menty liian sokeasti ja kiihkeästi digitaalisuuden ja alustatalouden huumassa, Kuusniemi herättelee.
Kuusniemen mielestä taksialalle ei saa pinttyä rosvojen mainetta.
– Järjestäytyneeseen yhteiskuntaa kuuluu ammattimainen taksitoiminta. Ala on hyvä työpaikka, kun kaikki toimijat sitoutuvat ja noudattavat yhteisiä sääntöjä, Kuusniemi näkee.
