Teemat
|
Liikenne, Pyöräily, AUTOT JA LIIKENNE

Hankala kuljettaa, ei ole tullut tavaksi… Näin pyöräilijät Pirkkalassa perustelevat kypärän käyttöä ja käyttämättömyyttä

Kirjoittaja /
Kysyimme pyöräilijöiltä, miksi kypärä on tai ei ole mukana.
Sanni Harmanen

Irma Sainio pyrkii noudattamaan varovaisuutta pyörällä ajaessaan. ”En käytä kypärää, eikä ole ollut koskaan tapana käyttää. Minulla on siitä vähän huono omatunto. Kyllä sitä täytyisi käyttää, mutta pyöräilyni on tällaista pientä hissuttelua ja ajan varovaisesti. Ennen kuljin työmatkatkin pyörällä, mutta nyt se on jäänyt. Olen katsellut bussin ikkunasta, millaista pyöräilijöiden meno nykyään on, ja vauhdit näyttävät olevan kovat. Pyöräilijöidenkin olisi hyvä muistaa varovaisuus liikenteessä.”
PYÖRÄILIJÖISTÄ 55 prosenttia käyttää ja 45 prosenttia ei käytä kypärää, kertoo Liikenneturvan viimevuotinen seuranta. Kypärän käyttö on yleistynyt Suomessa huomattavasti vuosien saatossa, mutta edelleen lähes puolet polkee ilman päänsä suojaamista.

Tapasimme pyöräilijöiltä kauppojen pyörätelineillä Suupalla ja Partolassa ja kysyimme, miten he suhtautuvat kypärän käyttöön ja mitä nykyisissä kypärämalleissa voisi kenties parantaa.

Kaija Ritari pyöräilee ilman kypärää. ”Omistan kypärän, ja varsinkin alkuvaiheessa, kun pyöräilykypärät tulivat markkinoille, sitä tuli jonkin verran käytettyä. Mutta ei se tavaksi ole tullut. Ajan pyörällä hyvin vähän, lähinnä kauppareissuja, ja kesällä pyöräilin useamman kerran Härmälänrannasta Tampereen keskustaan. Mielestäni nykykypärät ovat malliltaan hyviä. Töissä käydessä tosin huomasin, että varsinkin naiset tarvitsevat niihin alle myssyn, ettei kypärä pilaa kampausta. Ehdottomasti suosittelen kaikkia käyttämään kypärää.”
Panu Jääskeläinen hyppäsi satulaan työpäivän tauolla. ”Aika harvoin tulee käytettyä kypärää. Ei se hyvä juttu ole, aina pitäisi käyttää.”
Eija Aalto saapui Partolan Citymarketin pihaan pyörää taluttaen ja kypärä pyörän korissa. ”Minulla oli kypärä päässä tänne ajaessa, mutta otin sen pois, kun aloin taluttaa. Pakko sitä on pitää, ihan turvallisuuden takia. Minulle kävi kesäkuussa onnettomuus, kun lähdin ajamaan pyörällä, josta ketjut olivat lähteneet. Päähän ei onneksi osunut, mutta jalkapöytä murtui. Tämä on ensimmäisiä pyörämatkojani sen jälkeen. Kypärä on viisasta laittaa päähän, koska ikinä ei voi tietää, mitä sattuu. Omassa kypärässäni ei ole näiden aukkojen peittona verkkoa, mutta olisi ehkä hyvä olla. Sukulaisellani meni ampiainen pyöräilykypärän aukoista sisään kesken ajon, ja sen jälkeen hän etsimällä etsi sellaisen kypärän, missä aukot on peitetty verkoilla.”
Markus Koivisto arvelee, että liikunnanopettajana hänen pitäisi näyttää esimerkkiä ja käyttää kypärää. ”Käytän kypärää yleensä pidemmillä lenkeillä, mutta kauppareissuilla en. Liikunnanopettajalla kyllä pitäisi olla käytössä. Ajelen Pirkkalassa pyörälenkkejä kolmesta neljään kertaa viikossa. Kypärien kuljetettavuudessa olisi parannettavaa: jos pyörit kaupoissa tai pankissa, kypärä roikkuu siinä mukana ylimääräisenä. Ja jos kypärän jättää ulos pyörän sarveen, se voi hävitä siitä.”