PIRKKALAN valtuusto keskusteli MAL-sopimuksesta kokouksessaan 16. syyskuuta. Riitta Kuismanen kritisoi MAL-sopimuksia mielipidekirjoituksessaan (Pirkkalainen 25.9.).
Ympäristöministeriö on nettisivuillaan hyvin kuvaillut sopimusten tarkoitusta. MAL-sopimuksella (maankäyttö, asuminen, liikenne) tuetaan suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä määrittelemällä yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä lähivuosille.
Sopimuksella edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Toisaalta myös varmistetaan kasvun ja saavutettavuuden edellytyksiä riittävällä kaavoituksella, asuntotuotannolla ja infrarakentamisella. Mielestäni nämä ovat hyviä tavoitteita, kun kaupungistuminen näyttää maassamme edelleen jatkuvan.
Hieman yksinkertaistaen seutukunnat tekevät toimia alueidensa nimenomaan kestävään kehittymiseen ja valtio osaltaan tukee tätä kehitystä sopimuksessa määrätyllä tavoin. Tällä sopimuskaudella valtion vastaantulo seudun kehittämiseen muodostui pääasiassa kestävän liikkumisjärjestelmän tukemisesta, mikä kohdistuu suurimmaksi osaksi raitiotiehankkeisiin, mutta myös lähijunaan sekä joukkoliikennetukeen.
Seudun tavoitteet MAL-sopimukselle ovat johdettu seutustrategiasta ja seudun rakennesuunnitelmasta, jotka molemmat seudun kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet. Se on totta, ettei näihin dokumentteihin kuntalaisilla ole ollut niin suoraa vaikutusmahdollisuutta kuin kaavoituksessa, mutta heitä on osallistettu asukasraadin ja kyselyiden muodossa.
MAL-sopimuksen valmistelua seuranneena en koe, että kyse olisi kuntien tai poliittisten ideologioiden taistelusta, vaan seudun yhteisen vision toteuttamisesta
MAL-sopimuksen tavoitteet tai toimenpiteet eivät aja yli normaaleista päätöksenteon prosesseista. Raitiotiepäätös tehdään Pirkkalan valtuustossa 21.10. luki MAL-sopimuksessa mitä tahansa.
Ns. Puskiaisten moottoritien ympärille maakuntakaavassa hahmoteltu elinkeinoelämän alue ei lähde toteutukseen MAL-sopimuksella, vaan kunnat edistävät asiaa omassa tahdissaan normaalien kaavoitusprosessien kautta. Valtatie 3:n tieratkaisu ole osa MAL-sopimusta.
MAL-sopimusten tukemana seudun kunnat ovat pystyneet näkemään yhdessä seudun kehittyvän ja kasvavan, sopineet monista periaatteista ja kehityssuunnissa yhdessä ja saaneet tiettyihin hankkeisiin sitten MAL-rahoitusta. Uskon, että osa Tampereen seudun kasvusta ja positiivisesta vireestä on nimenomaan hyvän seutuyhteistyön ja yhdessä tekemisen ansiota.
Eri kausilla valtion mahdollistaman rahoituksen painopisteet ovat olleet hiukan erilaisia niin kuntien näkökulmasta kuin eri tavoitteiden toteuttamisessa. Kuten muussakin päätöksenteossa, viranhaltijat valmistelevat ja poliitikot päättävät.
Luonteeltaan kahdeksan kunnan, kuntayhtymän ja kahdeksan valtio-osapuolen sopimus on sellainen, ettei siihen enää viimeisessä hyväksymisvaiheessa käytännössä voi tehdä muutoksia.
