Osa koliikkivauvojen perheistä on kokenut vauvan saaneen apua vyöhyketerapiasta. Pirkkalassa hoitomuotoa tarjoaa esimerkiksi koko kehon vyöhyketerapeutti Elina Kaila, jonka Medikawell-yritys toimii Suupantori 4:n liikerakennuksessa Terveyspisteen tiloissa.
”Vauvoille on saatu vyöhyketerapiassa aivan uskomattoman hyviä hoitotuloksia. Vauvat voivat olla hoitoon tullessa todella itkuisia, mutta neuvolassa ei löydetä sille lääketieteellistä syytä. Voi myös olla, että vauvalla ei suoli toimi tai vauvalla on unihäiriöitä, refluksia tai synnytyksen jälkeistä lihaskireyttä”, Kaila kuvailee tyypillisiä vauva-asiakkaitaan.
”Joku neuvolan tätikin on joskus vinkannut perheitä, että käykää vyöhyketerapiassa.”
Esimerkiksi sisäelinten hyvinvointia voi Kailan mukaan parantaa painelemalla tiettyjä jalkaterän osia. Tällöin hermosto lähettää viestin aivoille, jotka puolestaan vaikuttavat sisäelimiin.
Vauvojen vyöhyketerapiassa käsitellään vauvan koko keho. Kaila korostaa, että hoito ei satuta vauvaa. Erityishuomio on niskan alueessa, sillä niskan jäykkyys on Kailan mukaan monien vauvan vaivojen takana.
”Esimerkiksi ukkovarpaan ulkosivulla on yksi niskan heijasteen kohta, ja sitä käsittelemällä saadaan vagushermoa rauhoitettua. Myös nilkka on sellainen alue, missä sijaitsee niskan vyöhyke”, Kaila kertoo.
Yksi hoitokerta vauvoilla kestää noin 30–40 minuuttia. Vaivasta riippuen hoitoa suositellaan toistettavaksi muutamia kertoja. Joillakin vauvoilla itkuisuus helpottaa jo yhden hoitokerran jälkeen, jotkut vaativat useamman tapaamisen.
Kovaa tutkimusnäyttöä hoitomuodon hyödyistä ei ole saatu. Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto kuvailee vyöhyketerapian kuuluvan täydentäviin hoitomuotoihin, joita käytetään tyypillisesti lääketieteellisen hoidon rinnalla lisäavun saamiseksi johonkin vaivaan. Vuolanto on tutkinut muun muassa vaihtoehtohoitojen tutkimusalan kehitystä Euroopassa.
”Lääketieteen edellyttämää näyttöä ei vyöhyketerapiasta sinänsä ole osoitettu. Mutta on tutkimusta, joissa ihmiset ovat päässeet itse kertomaan, miten vyöhyketerapia on vaikuttanut oireisiin. He ovat raportoineet, että oireet ovat helpottaneet vyöhyketerapian jälkeen”, Vuolanto sanoo.
Esimerkiksi Lohjalla toteutettiin vuonna 2018 tutkimus, jossa selvitettiin koliikkivauvojen vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta. Mukana olleista 35 vauvasta 15 vauvan koliikkioireilu loppui vyöhyketerapiahoitojen jälkeen kokonaan.
”Minulla oli kaikennäköisiä pikkuvaivoja, joille ei löytynyt lääketieteellistä selitystä. Koin, että sain kehon tasapainotettua vyöhyketerapiassa. Itse olen saanut siitä uskomattomia apuja.”
Kaila päätti kouluttautua alalle ja on toiminut vyöhyketerapeuttina nyt vuosia.
Hän korostaa, että vyöhyketerapialla ei pyritä korvaamaan lääketieteellistä hoitoa. Jos asiakkaan vaiva vaikuttaa vaativan lääkärin tarkistusta, Kaila kehottaa varaamaan ajan aina ensin lääkärille. Hänen mielestään parasta on, jos lääkäri ja vyöhyketerapeutti voivat tehdä yhteistyötä ja hoidot täydentävät toisiaan.
”Vyöhyketerapia ei todellakaan poissulje lääkärin antamia ohjeita. Lääkäri on aina ykkönen”, hän sanoo.
Moni asiakas kertoo koko perheen arjen helpottuneen, kun vauva voi paremmin. Kaila antaa esimerkin.
”Kerran äiti toi hoitoon kaksikuisen vauvan, joka oli jäykkä kuin rautakanki ja joka nukkui vain muutaman tunnin yössä. Vauvan huuto kuului jo pitkältä heidän tullessaan. Hoito oli valtavan rankka minulle ja vauvallekin, olimme molemmat ihan hiessä, ja vauva huusi vielä lähtiessäänkin. Viikon päästä he palasivat, eikä lapsi tullut enää huutaen. Huomasin lapsen olevan ihan erilainen, rentoutunut. Äiti sanoi, ettei ollut aluksi uskonut hoitoon yhtään, mutta oli tullut kokeilemaan kaverinsa suosituksesta. Lapsi oli ensimmäisen hoitokerran jälkeen rauhoittunut ja nukkunut useamman tunnin yössä.”
Vauva kävi Kailan luona hoidossa useita kertoja.
”Oli ihmeellistä, miten lapsi oli muuttunut. Hänellä ei ollut mitään suurempaa vaivaa kuin synnytyksen jälkeinen jännitys niskassa ja kehossa.”
