KUINKA monta uutta nuorisotyöntekijää ja koulupsykologia saataisiin palkattua vuosittain niillä miljoonilla, jotka ollaan valmiita laittamaan ratikkaan vuosittain ikuisiksi ajoiksi?
Pirkkalan nuoriso ei voi kovin hyvin. On yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä, pitkiä aikoja koulun jälkeen ilman aikuisen valvontaa, huumeiden käyttöä. Syksyn uusi ja isoin otsikko voisi olla; Pirkkalan kunta sijoittaa ratikkarahat nuorten syrjäytymisen ja huumeiden käytön ehkäisyyn”.
Tampereen Raitiotie Oy on yhtiö, jonka omistaa Tampereen kaupunki. Yhtiön osakkaina ovat Kangasalan kaupunki, Pirkkalan kunta ja Ylöjärven kaupunki. Lukiessani ratikkahankkeeseen liittyviä lehtikirjoituksia en ole täysin vakuuttunut ratikkaa kannattavien päättäjien aidosta halusta palvella asukkaiden tarpeita Tampereella enkä totisesti täällä Pirkkalassa.
Kyllä käy sääliksi omakotiasujia Härmälässä; ”omakotitalon pihasta lähdettäessä voi autolla kääntyä vain oikealle, vasemmalle haluttaessa on tehtävä u-käännös seuraavissa liikennevaloissa”.
Jokainen hanketta kannattava päättäjä kaikissa kunnissa voi nyt sulkea silmänsä hetkeksi ja kuvitella tämän oman talonsa postilaatikolle. Sitä kutsutaan empatiaksi. Olisiko samaa jouhevaa liikennettä luvassa myös Naistenmatkantiellä?
RATIKKA ei tuo Pirkkalaan työpaikkoja, hyvinvointia, rahaa eikä mitään muutakaan mitä ei sähkö- tai biokaasubusseilla saisi. Ratikka on erittäin kallis ja vanhentunut idea ja valmistuttuaan jo täysin pois ”ison maailman muodista”.
Mitä tulee ilmaston suojeluun, tulee menemään vuosikymmeniä, että rakentamisen aiheuttama hiilijalanjälki kumoutuu. Ja tämähän on vain yksi osa kokonaiskuvassa tässäkin kunnassa. Hankkeiden vaikutuksia tuleekin tarkastella aina laajemmin; metsien eli hiilinielujen kaataminen, Puskiaisten moottoritie, kehätie, teollisuusalueen rakentaminen. Kaikki kehitys ei ole hyväksi.
Pysäkkien vähäisyydestä onkin jo paljon puhetta ja hienoissa havainnekuvissa on aina kaunis kesäpäivä
Ratikkakiskoja putsataan joka yö niin kesällä kuin talvella. Tätä ei tarvitse tehdä busseja varten. Siinä yksi huomattava kuluerä, ei tuloerä. Ratikan lisäksi tarvitaan myös bussiliikenne eli rahaa menee myös siihen. Pakkasella kiskoja rikkoontuu ja korjaus maksaa.
Käännöskohdissa metalli ulvoo ikävästi metallia vasten, josta on jo saatu Tampereella osansa eli meluhäiriö lisääntyy, eikä ongelmaan taidan löytyä ratkaisua ihan piakkoin.
Pysäkkien vähäisyydestä onkin jo paljon puhetta ja hienoissa havainnekuvissa on aina kaunis kesäpäivä. Mikäs siinä kävellessä nuorilla ja terveillä jaloilla puoli kilometriä tai enemmän lähimmälle pysäkille. Mutta entäpä jäinen katu, loska, rankkasade ja ne ei niin nuoret ja terveet jalat? Autottoman painavat ostoskassit ja lasten saaminen harrastuksiin, päiväkotiin ja kouluun bussi-ratikka -aikataulukombinaation kanssa?
En vieläkään ymmärrä keitä muita tämä hanke palvele kuin heitä, jotka tekevät tällä rahaa.
Olen myös huolissani hälytysajoneuvojen pääsystä kohteisiin Naistenmatkantiellä ja Nuolialantiellä, kun keskellä kulkee ratikka ja sen molemmin puolin yksi kaista. Mistä välistä ruuhkassa ajaa paloauto, poliisi tai ambulanssi hälytystehtävään?
Toivon, että Pirkkalaan ratikkaa kuumeisesti ajavat päättäjät eivät olisi liian ylpeitä pyörtämään päätöstään, kun kaikki faktat ja vertailut laitetaan vierekkäin.
Virva Pulkkinen
