PUHEENSORINA on Nuolialan koulun ruokalassa melkoinen. Pitkille pöydille on levitetty kookkaita karttapiirroksia, joita tilaisuuteen saapuneet tutkivat tarkkaavaisina. Piirrosrivien takana raitiotiehankkeen asiantuntijat vastaavat ihmisten kysymyksiin. Mitä tapahtuisi kotikadun suojatielle, entä missä joutuisi jatkossa jonottamaan liikennevaloissa?
Tiistai-iltana järjestetyssä ratikkainfossa esiteltiin Pirkkalan rataosuuden katusuunnitelmaluonnoksia, joita on mahdollista kommentoida maaliskuun 27. päivään saakka. Paikalle tilaisuuteen saapui arviolta 80 uteliasta kuntalaista tai muuten ratikkahankkeesta kiinnostunutta.
TIISTAISEEN tilaisuuteen olivat saapuneet myös pirkkalalaiset Marko ja Enni Saukko. Heidän lähiympäristöään mahdollisesti rakennettava raitiotie muokkaisi rajusti.
”Lapsi käy tuossa koulussa, joten hänen turvallinen matkansa kouluun kiinnostaa”, Saukko miettii ja osoittaa samalla pöydälle levitettyä suunnitelmaluonnosta. ”Tätä alikulkua tulee käytettyä aika usein. Toisaalta lähtee alikulku pois. Se on itselleni sellainen kysymys, että onko se pakko poistaa?”
Marko Saukko matkaa melkein päivittäin töihin linjan 8 bussilla. Hän on odottavalla kannalla sen suhteen, miten tuleva raitiotieliikenne vaikuttaisi työmatkaan.
”Se jää nähtäväksi”, hän arvioi raitiotiehanketta kokonaisuudessaan ja kääntää jälleen keskittyneen katseensa suunnitelmaluonnoksiin.
RAITIOTIEN käytännön vaikutukset elämään mietityttävät myös Leena Nikulaa ja Aila Heiskasta, joista molemmat asuvat suunnitellun raitiotiereitin varrella.
”Kiinnostaa, mihin pysäkki tulee. Pääsenkö minä rollaattorini kanssa siihen?” Killossa asuva Nikula pohtii.
Varauksellinen kiinnostus vaikuttaa olevan Pirkkalan raitiotien infotilaisuuteen paikalla saapuneiden keskuudessa laajimmin vallitseva mieliala. Myös Nikula ja Heiskanen suhtautuvat raitiotiehankkeeseen uteliaasti.
”Ja koska se sitten tulee? Olen vähän odottavallakin kannalla”, Heiskanen tuumii.
VASTAAVA ratikkainfo järjestettiin viime viikolla Hatanpään lukiolla. Silloin asukkaita puhuttivat pysäkkien paikat, joihin ei ole kuitenkaan enää juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa.
”Meille on jokaisella osuudella tullut palautetta, että pysäkkejä on liian vähän. Valitettavasti raitiovaunupysäkkejä ei voi toteuttaa samaa määrää kuin bussipysäkkejä”, Tampereen Raitiotie Oy:n kehitysjohtaja Ville-Mikael Tuominen vahvistaa heti tilaisuuden alussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pysäkkien määrät vähenevät myös Naistenmatkantien osuudella. Tämän oli huomannut myös eräs tilaisuuden osanottajista.
”Surukseni näyttää siltä, että Haikasta jää yksi pysäkki pois”, hän harmittelee viitaten Keskuskadun ja Mäkikadun läheisyydessä sijaitsevaan bussipysäkkiin. Tälle alueelle ei ole tulossa raitiovaunupysäkkiä.
”Onhan siinä ratikassa jarrut niin kuin linja-autossakin, joten eikö se voi pysähtyä kahdessa paikassa?”
Kehitysjohtaja Tuomisen mukaan raitiotien pysäkkien paikat määräytyvät sekä kysynnän että tulevaisuuden maankäytön perusteella. Koska raitiovaunu pysähtyy jokaisella pysäkillä, pysäkkien määrä vaikuttaa matka-aikaan.
”Siinä on nykytilanteessa selkeästi vähemmän matkustajia kuin mitä suunniteltujen raitiovaunupysäkkien kohdalla olevilla bussipysäkeillä on”, Tuominen perustelee Haikan pysäkkiratkaisua kysyjälle. Haikasta katsottuna lähin raitiovaunupysäkki tulisi sijaitsemaan hieman ennen Kurikantien risteystä.
USEAMMASSA Nuolialan koululla esitetyssä yleisökysymyksessä nousee esiin, millainen raitiotie Pirkkalaan käytännössä rakennettaisiin. Päätetäänkö raitiotien rakentamisesta pelkästään Partolaan, rakennetaanko ratikka vaiheittain Suupalle vai tehdäänkö päätös raitiotien ulottamisesta heti Pirkkalan kuntakeskukseen asti? Entä voisiko raitiotie jatkua lentoasemalle saakka?
”Mikä on Pirkkalan kunnan etu tai tarve rakentaa raitiotie, joka jää Partolaan?” yksi kysyjä tiivistää.
Pirkkalan pormestari Marko Jarva näkee Partolaan päättyvän raitiotien rakentamisessa uhkakuvana sen, että silloin kiinteistötuotot jäisivät pääosin saamatta.
”Sen jälkeen sen Suupalle saaminen on aika vaikeaa ja kallista”, hän arvioi.
Juttua muokattu 10.45: Marko Jarvan lausunnosta sana ”kokonaan” vaihdettu muotoon ”pääosin”.
