PAKKALANKULMAN maisemat ovat muuttumassa historiallisesti. Pakkalantien viereen nykyiselle pellolle aiotaan sijoittaa Kalliomäen koulu, päiväkoti, kirjasto, pientaloja ja palveluasumista.
Yhdyskuntalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaisi Pakkalankulman laajennuksen kaavaehdotuksen nähtäville mielipiteiden jättämistä varten.
Kunnan tavoite on, että koulun ensimmäinen vaihe voisi aloittaa syksyllä 2027. Se tarkoittaisi noin 400-500 oppilaan koulua esiluokista kuudenteen luokkaan. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluisi myös päiväkoti. Lisäksi alueelle sijoittuisivat Nuolialan koulun yhteydessä nykyisin toimivat kirjasto ja nuorisotila. Myöhemmissä vaiheissa koulutilaa rakentuisi lisää.
Alueen pientaloihin voi tulla noin 90 ja palveluasuntoihin 30-60 asukasta.
Koko komeuden eteen Naistenmatkantielle on kaavoitettu raitiotiepysäkki. Suunnitelmaa muutettiin vain vähäisin määrin sitten luonnosvaiheen.
ALLA olevasta galleriasta voit klikata suuremmiksi Pakkalankulman kaavaehdotuksen ja havainteet.
Kaavan lupaamat rakennusoikeudet ovat kuitenkin ennallaan. Kaava mahdollistaa koulu- ja päiväkotirakentamista 24000 kerrosneliötä, yleisiä rakennuksia 4500 kerrosneliötä ja asuinrakennusoikeutta yhteensä 6450 kerrosneliötä.
Pientaloja kaavassa on 25. Naistenmatkantien varteen on sijoitettu kytkettyjen citypientalojen rivistö. Palvelu- tai erityisryhmäasumista saa toteuttaa Y-1-tonteille Naistenmatkantien varteen.
KAAVALUONNOS kirvoitti palautteita niin asukkailta kuin muilta tahoilta.
Lähiasukas oli huolissaan Pakkalantien ruuhkautumisesta ja toivoi muutakin ajoreittiä alueelle. Hän huomautti, että koulu laajenee aikanaan kuusisarjaiseksi eli puolet suuremmaksi kuin ensimmäisen vaiheen 400-500 oppilaan koulu.
”Pakkalantie on omakotitalojen reunustama tie. Tiellä ei ole erikseen kevyen liikenteen väyliä. Liikenteen merkittävä lisääntyminen heikentää alueen viihtyisyyttä ja lasten liikenneturvallisuutta. Toivoisin, että nyt kaavoitettavalle alueelle suunniteltaisiin myös jokin muu reitti Naistenmatkantielle.”
Arkkitehti Santeri Kortelahti kertoo, että kaavaehdotuksessa liikenne ohjautuu alueelle pelkästään Pakkalantien kautta, tähän ei tullut muutosta.
”Pakkalantie kuitenkin uudistuu. Vanhan asutuksen puolelle tulee jalkakäytävä ja koulun puolelle yhdistetty pyöräilyn ja jalankulun väylä”, Kortelahti sanoo.
MAAKUNTAMUSEO totesi, että alueen maataloushistoria alkoi viimeistään 1700-luvulla, jolloin alueella oli jo ollut pieniä peltoja ja niittyjä. Alueen kautta on lisäksi kulkenut Nuolialan kylästä Sääksjärven pohjoisrannalle johtanut tie.
Viimeistään 1900-luvun alussa kaava-alueelle on syntynyt torppa-asutusta, johon alueen reunalla sijaitsevan kolmen vanhan talon pihapiirien historialliset arvot liittyvät. Rakennukset ovat peräisin vuosilta 1920, 1926 ja 1938.
Näistä parhaiten on säilynyt vuonna 1920 valmistunut Kalliotie 6:n keltainen suurehko päärakennus, joka sijoittuu rinteeseen puutarhamaiselle tontille. Kunnan omistamassa rakennuksessa asutaan vuokralla.
”Valitun kaavaratkaisun toteutuminen johtaisi kaikkien kolmen pientalon purkamiseen”, maakuntamuseo totesi.
Kortelahden mukaan kaavaehdotukseen tehtiin palautteen perusteella muutos, jossa Kalliomäki 6 on mahdollista säilyttää.
”Rakennuksen ympärille tuli lisää rakennusoikeutta. Näin esimerkiksi rakennusyhtiöllä on mahdollisuus kunnostaa vanha rakennus ja rakentaa uutta sen viereen. Suojelumerkintää ei kuitenkaan kaavassa ole. Se on aika haastava ja voisi johtaa siihen, että rakennus jäisi kunnan omistukseen”, Kortelahti sanoo.
ELY-keskus oli huolissaan Naistenmatkantien liikennemelun vaikutuksista ja totesi, että, että suunnittelussa olisi hyvä kiinnittää huomiota huoneistojen avautumissuuntiin ja välttää parvekkeiden sijoittamista liikenteenpuoleisille seinustoille.
Kortelahden mukaan kaavassa pyritään toimimaan juuri näin ja tekemään rakennuksista muurimainen äänisuoja Naistenmatkantien puolelle. Parvekkeiden sijoittelusta määrätään vasta rakennuslupavaiheessa.
Pirkkalan vanhusneuvosto toivoi lausunnossaan alueelle yhteistoimintatiloja ikäihmisille.
Vammaisneuvosto toivoi kirjastolle esteetöntä kulkua ja invapysäköintipaikkoja sekä luoteiskulman tontille asumisyksikköä vaativia palveluja tarvitseville pienryhmille. Toiveena oli pieni 3-4 x 3 hengen yksikkö alimmassa kerroksessa, taikka yksikerroksinen rakennus, jossa olisi omat aidatut piha-alueet metsän puolelle.
