Tampereen seudun kasvuennusteet paukkuvat ja Pirkkalasta kaksi aluetta yltää merkittäviksi palveluiden keskuksiksi – ”Ihmiset tulevat sinne, missä työtä ja toimeentuloa on”

Tampereen kaupunkiseudulla arvioidaan olevan vuonna 2040 peräti 480 000 asukasta - todennäköisesti arviot vielä ylittyvät tästä. Kasvua on luvassa nykytilanteeseen verrattuna yhden suuren kaupungin verran.

PIRKKALAN taajama-alueet ovat Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2040 ulottuvissa suunnitelmissa merkittävän kasvun vyöhykettä. Kuntakeskus Suuppa (kuvassa) ja Partola rankataan yhdeksi seudullisista merkittävistä palveluiden keskuksista.

TAMPEREEN kaupunkiseudulle tehtyjä suuria väestönkasvuarvioita on kyseenalaistettu monissa yhteyksissä – usein silloin, kun vastustetaan uusia teitä ja asuinalueiden kaavoituksia.

”Tampereen kaupunkiseudulla arvioidaan olevan 480 000 asukasta vuonna 2040. Tämä tarkoittaisi 71 000 asukkaan kasvua nykyiseen”, totesi seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela selostaessaan seudun uutta rakennesuunnitelmaa Pirkkalan valtuustossa joulukuussa.

Kuusela totesi, että kaupunkiseutu kasvoi viime vuonna noin 7000 asukkaalla. Tuo vauhti itse asiassa ylittää seudulla tehdyt ja rakennesuunnitelmaan kirjatut kasvuarviot reippaasti.

Viime vuonna seutu kasvoi Kuuselan mukaan ripeästi.

”Tampereen kasvu on ollut nyt vahvaa. Tampereelle kasvusta on ohjautunut 55 prosenttia ja loput muihin kuntiin”, Kuusela kertoi.

TAMPEREEN kaupunkiseudun asutus ei juuri laajene, vaan kasvaa sisäänpäin vuoteen 2040 asti. Seudun väestönkasvusta neljä viidesosaa suunnitellaan sijoitettavaksi kuvassa tummanpunaisella merkitylle alueelle, mihin myös Pirkkala kuuluu.

”Vehreä metropolimme 2040” -nimellä tunnettu suunnitelma nojaa ns. merkittävän kasvun vyöhykkeeseen. Pirkkalasta kuntakeskus Suuppa ja Partola on nimetty seudullisiksi keskuksiksi.

”Vyöhykkeelle sijoittuu 80 prosenttia uusista asukkaista. Alueella on myös vanhoja lähiöitä, joissa on paljon korjausvelkaa”, kertoi liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.

VALTUUTETUT pohtivat joulukuun kokouksen keskustelussa kasvun vaikutuksia ja syitä monin tavoin.

”Mistä se 71 000 asukasta on pois”, tivasi Pirkkalan kasvuun kriittisesti suhtautuva Aki Vainio (kesk).

Riitta Kuismanen (kd) laski Pirkkalan ottavan seudun väestönkasvusta kontolleen kymmenesosan. Myös Kuismanen on kyseenalaistanut kasvuvauhdin raitiotien vastaisissa kannanotoissaan.

Seudun kasvuluvut voivatkin ihmetyttää, kun lukee samaan aikaan uutisia Suomen ennätysalhaisesta syntyvyydestä.

Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela vakuutti valtuutetuille, että ennusteet ovat vakaalla pohjalla. Väestösuunnitteessa otetaan huomioon syntyvyys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto.

Entinen kansanedustaja Mikko Kuoppa (vas.) totesi Vainiolle, että ihmiset muuttavat vapaaehtoisesti itse sinne, missä on työtä ja toimeentuloa.

Valtuutettu ja entinen Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Risto Koivisto (sd) on seurannut kauan Pirkkalan kehitystä. Hän huomautti, että kaavoittaminen ei aiheuta väestömäärän kasvua, vaan yhtälö toimii toisin päin.

”Kaavoittamalla riittävästi ei voi tehdä suuria virheitä. Mutta jos kaavoitetaan liian pienesti, kasvusta tulee hallitsematonta”, Koivisto sanoi.

TAMPEREEN kaupunkiseudun ytimessä on Tampereen keskusta-alueen lisäksi 16 pienempää seudullisesti merkittävää palveluiden keskusta, joista Pirkkalassa sijaitsevat Partola ja Suuppa.

Kaisu Kuusela tiivisti arkiesimerkillä, mistä Tampereen seudulle tulee paljon uusia asukkaita.

”Itä- ja Pohjois-Suomen keskikokoisista kaupungeista lähdetään tänne opiskelemaan ja jäädään.”

KASVUN vääjäämättömyydestä huolimatta sen mukanaan tuomia haittoja, kuten luontokatoa, vastustetaan.

Vihreiden Jarkko Hovilainen poimi puheenvuoroonsa yhden Pirkkalalle erityisen hankkeen.

”Puskiaisten tie. Itse en toivo sitä sinne ikimaailmassa tulevan. Seutu on vehreää virkistysaluetta”, Hovilainen totesi Pirkkalan läpi kaavaillusta tiestä, jonka iso peruste on nimenomaan kaupunkiseudun väestön ja liikenteen kasvu.

Mikko Kuoppa ei ollut tien suhteen niin ehdoton.

”Jos liikennettä ei muutoin saada hoidettua järkevästi, niin en halua vastustaa Puskiaista. Kun vuonna 1974 avattiin Rajasalmen silta Pirkkalasta Nokian puolelle, niin kaksi ministeriäkin vastusti moottoritien tekoa Pirkkalaan.”

Noista päivistä Pirkkalan asukasluku on kasvanut isosti. Tuorein asukasluku lokakuun lopulta kertoi Pirkkalassa olleen 20 703 asukasta, missä oli 299 asukkaan lisäys edellisvuoteen.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040+

Pirkkalan valtuusto hyväksyi joulukuussa Vehreä metropolimme 2040 -nimisen suunnitelman. Siinä kunnat suunnittelevat tulevaisuutta yhteistyössä vapaaehtoisin elementein.
Kasvua suunnataan jatkossakin vahvasti rakenteen sisään. Näin mahdollistetaan seudulle ominaiset lyhyet etäisyydet sekä tehokkaan ja palvelevan kestävän liikkumisen järjestelmän toteuttaminen.
Seutuyhteistyötä korostetaan viherrakenteessa, virkistyksessä ja laadukkaassa arjessa ekologista näkökulmaa painottaen. Arjen ja vapaa-ajan palvelut sijoittuvat keskustoihin. 
Toimistorakentamisen, laadukkaiden palveluiden ja elämystalouden vahvistaminen keskustoissa sekä tonttitarjonnan varmistaminen keskustojen ulkopuolisilla yritysalueilla ovat keskeisiä maankäytön teemoja.
Seudulla vastataan myös yrityksille tärkeään energiamurrokseen.
Kuntien sitoutuessa suunnitelmaan valtio lupaa rahoittaa osittain ns. MAL-hankkeita. Pirkkalasta sellaiseksi ehdotetaan kevytväylän tekoa Sorkkalantielle.