PIRKKALAN KUNNAN tietojen mukaan Pirkkalaan on saapunut Ukrainasta muutamia sotaa paenneita perheitä. Tulijoista osa on lapsia.
Kunnan opetuspäällikkö Mika Luukkanen kertoo, että peruskouluikäisiä ukrainalaisia on Pirkkalassa kunnan tietojen mukaan kolme. Kunta valmistelee heille paraikaa valmistavan opetuksen ryhmää, jossa lapset pääsisivät opettelemaan suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria sekä saisivat rutiineja arkeensa.
Vastaanottokeskusta ei Pirkkalassa ole, joten kunnassa asuminen edellyttää ukrainalaisilta käytännössä yksityismajoituksen löytämistä.
YKSI KOTINSA ukrainalaisille avanneista on Vesa Niemi. Niemen ja hänen avopuolisonsa omakotitalossa Pirkkalan Sionkylässä on noin parin viikon ajan majoittunut ukrainalainen, Venäjän hyökkäystä paennut perhe.
Niemen työhuone on omistettu perheen käyttöön, ja Niemi puolisoineen on toistaiseksi myös maksanut perheen ruoka- ja muita kuluja omasta tahdostaan.
”Kun laitoin Facebookiin kavereille tiedoksi, että meille tulee ukrainalaisia asumaan, avuntarjouksia alkoi tulla heti. Kaikki halusivat auttaa. Saimme lopulta heille useita kassillisia tavaraa, ja he ovat ottaneet tavaroista itselleen sopivat. Seuraavaksi alamme etsiä heille polkupyöriä. Minä ja emäntä avustamme heitä kaikessa mahdollisessa”, Niemi sanoo.
Ukrainalaisperheen yksityisyyden suojaamiseksi tässä jutussa ei kerrota yksityiskohtia perheenjäsenistä tai heidän tilanteestaan. Perhe ei halunnut antaa haastattelua Pirkkalaiselle.
NIEMI KUULI majapaikkaa etsivästä ukrainalaisperheestä alun perin Tampereen seudun kotimajoittajille tarkoitetussa Facebook-ryhmässä. Ryhmään liittyminen ja majoituksen tarjoaminen oli tuntunut Niemestä luontevalta tavalta auttaa, sillä kodissa on paljon tilaa.
”Pistin ilmoitukseen vastauksen, että meillä on huone tyhjänä ja kysyin, onko koira este”, Niemi sanoo.
Saatuaan ukrainalaisten yhteystiedot Niemi laittoi heille kuvia kodistaan ja kertoi perustietoja itsestään ja omasta perheestään. Meni vain muutamia tunteja, kun ukrainalaiset jo saapuivat heidän ovelleen.
Tärkeää on tietenkin se, että sodan jaloista Suomeen saapuvat ihmiset pääsisivät hyvään majapaikkaan, jossa heidän haavoittuvaisesta tilanteestaan ei yritetä hyötyä. Niemi kehuu Facebook-ryhmän ylläpitäjää Johanna Roihuvuota siitä, että hän jututtaa majoituksen tarjoajia ja pyrkii varmistamaan, että majapaikat ovat hyviä ja turvallisia.
ELÄMÄ SAMAN katon alla on sujunut Niemen mielestä hyvin. Kommunikointi tapahtuu englanniksi ja Googlen käännössovelluksen avulla. Sovellus sujuvoittaa arkea yllättävän hyvin, mutta joskus tulee kommelluksiakin, Niemi kertoo.
”Söimme Lihajalosteen lenkkiä, ja [yksi ukrainalaisista] yritti kysyä Google-kääntäjän kautta, pitääkö makkaran kuori kuoria. Google käänsi tämän suomeksi, että pitääkö iho kuoria.”
Mutkikkaammissa keskustelunaiheissa auttaa paikallinen ukrainalaislähtöinen tuttava.
Tietoa siitä, kuinka pitkään majoitukselle on tarvetta, ei taida vielä kellään osapuolella olla. Niemi on käynyt ukrainalaisperheen kanssa keskusteluja perheen jatkosuunnitelmista, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.
”Olemme sanoneet perheelle, että he saavat olla täällä meillä turvassa”, Niemi sanoo.
Niemi pitää Venäjän hyökkäystä Ukrainaan epäreiluna ja toivoo, että maahan palaisi pian rauha.
”Ukrainalaiset ovat ihmisiä, jotka haluavat elää länsimaalaisesti ja rauhassa, aivan kuten mekin.”
FAKTA
Majoittamista harkitseva, huomioi nämä
- Uuden ihmisen muuttaminen kotiin aiheuttaa muutoksia kaikkien arjessa. Kotimajoituksen tavoitteena on reilu arki, josta kaikki osapuolet ovat omalta osaltaan vastuussa.
- Yhteisistä pelisäännöistä kannattaa sopia ennen majoituksen alkamista.
- Vaikka majoittajan ja majoittujan suhde on tasavertainen, on hyvä muistaa, että majoittaja on kuitenkin valtasuhteessa kodissaan asuvaan turvapaikanhakijaan nähden.
- Majoittajan on hyvä tiedostaa haastavat olosuhteet, joista turvapaikanhakijat tulevat, ja että matka Suomeen on monilla ollut pitkä ja vaikea. Oma tila ja turvallinen, rauhallinen ympäristö on siksi monille erityisen tärkeitä.
- Kaikki Ukrainasta Suomeen sodan takia saapuvat eivät hae turvapaikkaa, vaan he voivat hakea myös tilapäistä suojelua tai oleskella maassa viisumivapaasti.
Lähde: Kotimajoituksen tuki ry, Maahanmuuttovirasto
