Julkisuudessa usein kauhistellaan valtion velan määrää ja vaaditaan velkaantumisen nopeaa pysäyttämistä, jotta velkataakka ei jäisi tulevien ikäluokkien kannettavaksi. Kaunis ajatus, mutta sen toteuttaminen olisi kohtalokas nimenomaan nuoremmille ikäluokille.
Valtion velkaantumista monta kertaa vakavampi, ja erityisesti nuorempia ikäluokkia koskettava ongelma on ilmaston lämpeneminen. Se on kyettävä pysäyttämään mahdollisimman nopeasti, mihin vaaditaan nykyistä enemmän myös valtion rahoitusta.
Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jota valtioiden rajat eivät pidättele. Lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, mutta jokaisen valtion on kannettava myös oma vastuunsa.
Vaikka Suomen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on pieni verrattuna esimerkiksi Intiaan tai Kiinaan, väkilukuun suhteutettuna ne ovat kuitenkin moninkertaiset. Erityisesti Kiinan osalta on myös otettava huomioon, että merkittävä osa sen päästöistä aiheutuu läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvasta tuotannosta.
Suomen ja muiden teollisuusmaiden hyvinvointi on pitkälle rakennettu halpojen fossiilisten polttoaineiden avulla. Jo tästä syystä teollisuusmaiden tulisi merkittävästi tehostaa ja nopeuttaa pyrkimystä hiilineutraaliuteen. Se edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävää vähentämistä sekä samaan aikaan uusiutuvan ja saastuttamattoman energian tuotannon kasvattamista.
Investoinnit maksavat, mutta samalla ne luovat talouskasvua, kohentavat työllisyyttä ja sitä kautta lisäävät valtion sekä kuntien verotuloja. Tämänkaltaiset investoinnit jos mitkä ovat myös parasta mahdollista nuorten ikäluokkien tukemista. Tulevien työtilaisuuksien ohella ne vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä.
Velkaantumisen nopea pysäyttäminen merkitsisi Suomen asettamista ilmastotavoitteista tinkimistä tai ainakin niiden aikataulun venyttämistä. Kumpikaan ei helpota nuorten aiheellisesti kokemaa ilmastoahdistusta vaan kasvattaa sitä.
Jos ilmastotavoitteista pidetään kiinni, velkaantumisen nopea pysäyttäminen merkitsisi mittavia leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon – joko kaikkiin näihin kolmeen tai osaan niistä. Ja vaikka koulutus jätettäisiinkin uusien leikkausten ulkopuolelle, sen rahoitus jäisi riittämättömälle tasolle. Lisäksi leikkaukset sosiaaliturvaan heijastuisivat myös nuorten elämään. Vai kuvitteleeko joku, ettei työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea saavan perheen lapsiin vaikuttaisi se, että heidän vanhempiensa avustukset pienenevät?
Saana Kuusipalo
eduskuntavaaliehdokas (sd)
