VIIME VIIKON maanantaina Pirkkalan valtuusto sai pureksittavakseen palveluverkkoselvityksen, jossa luodataan muun muassa perusopetuksen järjestämisen tulevaisuutta.
Vaikka kuntapäättäjät ovat ne, jotka varsin kauaskantoiset ratkaisut tekevät, opetus puhuttaa myös kuntalaisia. Oppilaaksiottoalueiden rajat, koulujen lakkauttamiset ja perustamiset, ryhmäkoot ja koulujen kokonaisoppilasmäärät keskusteluttavat unohtamatta koulutyön jokapäiväistä arkea, oppiaineiden sisältöjä ja opetusmetodeja.
Opetusta koskevat moninaiset puheenaiheet eivät kerro vain siitä, että perusopetuksen rooli kunnan palvelujen osana korostuu nyt, kun hyvinvointialueet ottivat vuodenvaihteessa suuren siivun kuntien tehtävistä kontolleen ja siinä samalla myös kuntien vallasta ja vastuusta. Keskustelun painopisteet ja osallistumisen taajuus heijastavat sitä, että opetus koetaan päättäjien keskuudessa yhtenä ratkaisevana tulevaisuudentekijänä kuntakentässä.
Itsestäänselvää on, että se on myös mitä tärkein palvelu käyttäjilleen eli lapsiperheille, mistä viimeaikaisena osoituksena on vallitseva valtakunnallinen keskustelu painotusluokista, niiden olemassaolon perusteista ja koulushoppailusta.
PÄÄTÖKSENTEKO opetusta koskien on sangen pitkäkestoinen prosessi, ellei jopa pitkäjäykkinen. Ensi viikon jälkeen Kirkonkylän koulun oppilaat pääsevät jatkamaan lukukautta koulussa, jonka remontointi oli likipitäen toteuttamista vaille tehtynä jo 1990-luvulla. Siihen, että valmista tuli kolmen vuosikymmenen jälkeen, on ymmärrettävä syy. Yksi koulu tarvitsi kohennusta enemmän kuin toinen.
Siinä missä armeijassa oppii odottamaan, peruskoulun yksi tehtävä on opettaa malttia ja vuoroaan. Koulujen remontointijärjestys on yksi osoitus siitä, että koulu joutuu elämään kuten opettaa.
