21 hyvinvointialuetta, Helsinki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS miettivät nyt, merkitsevätkö ne uutukaisen Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakkeita parhaillaan käynnissä olevassa osakeannissa. Uutukaisen yhtiön tarkoituksena on tuottaa omistajillensa omakustannushintaan asiantuntija-, neuvonta-, yhteistyönalusta-, kehitys- ja lainsäädäntöön vaikuttamispalveluja ja soveltamisen tukea sekä vaikuttamis- ja edunvalvontapalveluja.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Alasentie. Hän korostaa heti kättelyssä, ettei Kuntaliitto ole kaapannut yhtään mitään toimintaansa käynnistelevässä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä.
– Kuntien omistamana yhdistyksenä Kuntaliitto ei voi palvella hyvinvointialueita. Kuntaliitto on kuitenkin halunnut yhdessä hyvinvointialueiden kanssa löytää yhteistyöratkaisun, joka mahdollistaa hyvinvointialueille siirtymävaiheen palvelut ja prosessin kohti vakiintuneempaa ratkaisua, Alasentie sanoo.
Kuntaliitosta on jo siirtynyt Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle 16 asiantuntijaa. He työskentelivät Kuntaliitossa sosiaali- ja terveysyksikössä sekä tekniikka- ja turvallisuustiimissä. Alasentie korostaa, että siirtyjät ovat sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen rautaisia ammattilaisia, alojensa valtakunnan kärkeä.
Kun hyvinvointialueet ovat merkinneet yhtiön osakkeita ja ovat tulleet Hyvinvointialueyhtiö Hevil Oy:n omistajiksi, ne valitsevat yhtiön varsinaisen toimitusjohtajan ja hallituksen. Nimeämiset tapahtuvat ensi vuoden alkupuolella.
Pohdinta alkoi viime keväänä
Jukka Alasentie kertoo, että hyvinvointialueiden johdossa olleet henkilöt virittävät viime keväänä keskustelun mahdollisesta yhteisestä katto-organisaatiosta.
– Pohdiskelussa oli erilaisia toteutusmalleja, kuten rekisteröity yhdistys, isäntäorganisaatio tai osakeyhtiö
– Vielä menneenä kesänä monet hyvinvointialueet olivat varsin varovaisia ja passiivisia mahdollista yhteistä organisaatiota kohtaan. Hanketta on puollettu muun muassa neuvonta- ja edunvalvontatarpeilla.
– Kun hyvinvointialueet sitten olivat palkanneet hyvinvointialuejohtajansa, asiaan palattiin. Näin varmistui, että jokaisella hyvinvointialueella on oma marssijärjestyksensä. Kaikille on ollut selvää, kuka vie ja kuka vikisee.
Alasentie korostaa, että jokainen hyvinvointialue on omalaisensa. Niiden erikoispiirteet ja tarpeet
kumpuavat esimerkiksi asukasmäärästä.
– Hyvinvointialueilla on paljon osaamista, mutta ne tarvitsevat myös uuden tiedon tuottajaa.
Tulevaisuudessa haasteina ovat muun muassa valtiolta tulevat rahat. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n onkin palveltava omistajiaan sote- ja pelastusalan monipuolisena osaamiskeskuksena.
Alasentie teroittaa, että Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakkeita saavat merkitä ainoastaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki sekä HUS.
– Lähtöajatuksena on, että kukin hyvinvointialue sijoittaisi alkupääomaksi summan, joka lasketaan kaavalla
asukasmäärä kerrottuna 0,4 eurolla. Eli Pirkanmaan maksuosuudeksi muodostuisi runsaat 200 000 euroa. Pirkanmaalaisia on tällä hetkellä vajaat 532 000.
Alasentie painottaa, että nyt on ollut tärkeintä perustaa yhtiö ja saada sen toiminta liikkeelle.
– Kun yhtiö saa uuden hallituksen, sen tehtävänä on määritellä lopullisesti toiminnan tavoitteet ja tehtävät.
Uuden rakentamisessa riittää työtä
Pitkät työrupeamat sote- ja maakuntauudistuksessa sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksessa ja Pirkanmaan hyvinvointialueen rakentamisessa tehnyt muutosjohtaja Jukka Alasentie muistuttaa, että koko hyvinvointialueiden maailma on vasta muotoutumassa.
Alasentien mukaan Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:llä on merkittävä tehtäväsarka jatkossa jo sote- ja pelastustoimea koskevan lainsäädännön valmistelussa. Hyvinvointialueilla on keskeinen rooli niin osallistujina kuin vaikuttajina lainsäädäntöön.
– Lisäksi yleisneuvonta nousee näkyvään rooliin.
Alasentie sanoo, että yhtiö tarjoaa alustan myös lukuisille erilaisille verkostoille, joita sote- ja pelastustoimen pariin perustetaan. Verkostoissa jaetaan ja vaihdetaan kokemuksia ja osaamista. Tällaisia perustetaan esimerkiksi hyvinvointialuejohtajille ja pelastusjohtajille. Hän huomauttaa, että Kuntaliitto on ollut perinteisesti luonteva verkostuttaja.
Monipuolista edunvalvontatyötä
Hyvinvointialueiden edunvalvontatyötä tehdään jatkossa esimerkiksi maamme hallitusohjelmia varten. Tämä toiminta on parhaillaan ajankohtainen, sillä uudet eduskuntavaalit on jo ovella, ensi vuoden huhtikuussa. Jukka Alasentie toteaa, että hyvinvointialueiden edunvalvonta kohdistuu isosti kaikkeen lainsäädäntöön, erityisesti substanssilakeihin.
– Tällä erää näyttää siltä, ettei istuva hallitus saa vammaispalvelulakia valmiiksi. Se on varsin merkittävä asiakokonaisuus.
Alasentien mukaan hyvinvointialueiden vastuulla on välittää kentän eli käytännön sote- ja pelastustoimen arjen ääni niitä koskevaan lainsäädäntöön ja muuhun päätöksentekoon.
– Kaikkia kiinnostava asia on luonnollisesti hyvinvointialueiden rahoitus, ja ennen kaikkea käytössä olevien eurojen oikeamääräisyys. Hyvinvointialueiden on selvittävä kaikista tehtävistään, ja niiden on myös pystyttävä investoimaan ja kehittämään toimintaansa.
Alasentie toivoo, että uutukaiset hyvinvointialueet saisivat aidon työrauhan.
– Nyt olisi välttämätöntä, ettei hyvinvointialueiden arkea alettaisi välittömästi myllätä uuteen kuosiin.
Hyvinvointialueiden ammattilaisia kehiin
Jukka Alasentie toivoo myös sitä, että jatkossa erilaisissa sidosryhmäyhteyksissä olisi voimakkaasti läsnä aito hyvinvointialueiden ammattilaisten ääni. Helsinki-keskeisyydestä halutaan pois.
– Maassamme on nyt vahvat hyvinvointialueet, ja niiden eri ammattilaisilla on vankka kokemus, näkemys sekä tietämys alasta. Näitä osaajia on saatava kattavasti ja laajasti mukaan sote- ja pelastustoiminnan kehittämiseen.
Alasentie on vakuuttunut siitä, että hyvinvointialueiden väki haluaa kaikella tavalla uutta toimintatapaa ja – kulttuuria asioiden hoitamiseen.
– 21 hyvinvointialuetta, Helsinkiä sekä HUSia on merkittävästi vaivattomampaa kuulla kuin vaikkapa runsasta 300 kuntaa.
Kaikki pääsevät maaliin
Julkisessa keskustelussa on viljelty väitteitä, etteivät kaikki hyvinvointialueet olisi valmiina tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä vuonna 2023.
Jukka Alasentie on nyt vakuuttunut siitä, että kaikki alueet pääsevät maaliin, ja ne aloittavat kunniallisesti toimintansa määrättynä ajankohtana.
– Meillä on varsin monta maakuntaa, joissa on ollut jo maakuntatasoiset sote-palvelut. Tällaisilla hyvinvointialueilla asiat ovat mutkattomampia kuin hyvinvointialueilla, joissa sote-palvelujen tuottajat ovat olleet sirpaleisina. Eli isossa kuvassa 21 hyvinvointialueen lähtötilanne on hajanainen.
Alasentie pitää kansakunnallisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeimpänä asiana sitä, että uudistus toteutuu ja käynnistyy.
– Puolitoista viime vuotta ovat olleet kovin hektisiä kaikkialla maassa.
Pirkanmaa suunnannäyttäjänä
Pirkanmaa nauttii sote- ja pelastustoimen uudistuksessa ja hyvinvointialueen käynnistämisessä
mallioppilaan maineesta.
Jukka Alasentie kertoo, että hän muutosjohtajana ja Marina Erhola hyvinvointialuejohtajana ovat linjanneet Pirkanmaan tahtotilan olla jatkossakin suunnannäyttäjänä.
– Olemme puhuneet kansallisesta tien näyttämisestä. Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään maamme suurin, ja se on kaikilla tasoilla aktiivinen. Edelläkävijyys on meille luonnollista.
