KUN KEHOSSA on kipuja, moni suuntaa lääkäriin, lenkille tai hierojalle, kivun sijainnista ja laadusta riippuen.
Pirkkalalainen liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä Satu Rintamäki toivoo, että entistä useampi antaisi mahdollisuuden myös kalevalaiselle jäsenkorjaukselle. Rintamäen on tarkoitus valmistua jäsenkorjaajaksi joulukuun alussa näyttökokeiden jälkeen.
”Nykyään kipuja hoidetaan ehkä liiankin herkästi lääkkeillä eikä oteta huomioon, että osa kiputiloista voi helpottaa manuaalisella hoidolla”, Rintamäki sanoo.
Manuaalisella hoidolla tarkoitetaan lihasten ja nivelten hierontaan ja liikutteluun perustuvaa hoitoa.
Rintamäki on tarjonnut hoitoja jo opintojensa aikana opiskelijahintaan Liikuttava-liikuntayrityksensä tiloissa Nuolialassa. Hänen lisäkseen Pirkkalassa toimii jo ennestään yksi jäsenkorjaaja.
KALEVALAINEN jäsenkorjaus on perinne- ja luontaishoitoa, jossa pyritään helpottamaan kiputiloja. Rintamäen mukaan tämä tapahtuu tasapainottamalla muun muassa lihakset, sidekudokset ja verenkierto luonnolliseen tilaan.
Puolestatoista tunnista pariin tuntiin kestävän hoitokerran aikana jäsenkorjaaja käsittelee asiakkaan kehon jalkapohjista päälakeen esimerkiksi tunnustelemalla ja liikuttelemalla asiakkaan raajoja.
Raakaa rusauttelua ei vastaanotolla tarvitse pelätä, vakuuttaa Rintamäki.
”Hoidossa käytetään kevyitä otteita ja liikettä. Joko asiakas itse liikuttaa kehoaan, kuten koukistaa ja ojentaa nilkkaa, tai hoitaja liikuttaa raajaa samalla, kun ottaa kevyen otteen kudoksesta. Kaikki tehdään mahdollisimman kivuttomasti kehon omia liikeratoja hyödyntäen”, hän sanoo.
TYYPILLISESTI vastaanotolle tullaan kehon kipujen, puolierojen tai virheasentojen takia. Rintamäki itse kiinnostui hoitomuodosta neljä vuotta sitten, kun tutun suosittelema jäsenkorjaaja sai korjattua hänen nilkkansa virheasennon.
”Aloin tajuta, miten paljon virheasennot voivat aiheuttaa kehoon kiputiloja ja jännityksiä. Aihe alkoi kiinnostaa niin kovasti, että aloin selvittää, missä tähän voisi kouluttautua”, Rintamäki kertoo.
Itse tulen enemmän ja enemmän vakuuttuneeksi, että vanhojen oppien takana on hyvää viisautta.
Satu Rintamäki
KALEVALAINEN jäsenkorjaus on varsin organisoitunut hoitomuoto moneen muuhun vaihtoehtohoitoon verrattuna, toteaa Tampereen yliopiston akatemiatutkija Pia Vuolanto.
Kansanlääkintäseura ry järjestää hoitomuodosta kursseja ympäri Suomea ja myöntää oikeuden kalevalaisen jäsenkorjaajan nimikkeen käyttöön näyttökokeiden jälkeen.
Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja tutkinut Vuolanto kutsuisikin jäsenkorjausta mieluummin perinnehoidoksi kuin uskomushoidoksi, jolla on sanana paha kaiku.
”Kyseessä on hyvin konkreettinen hoitomuoto, jossa pyritään parantamaan kehon tilaa näkyvillä toimenpiteillä, erotuksena vaikkapa energiahoidoista”, Vuolanto sanoo.
Hoito eroaa monesta muusta myös siinä, että kalevalainen jäsenkorjaus on kotimaista perua.
”Kalevalaisen jäsenkorjauksen tyyppisiä hoitoja on muissakin maissa, mutta tämä on perinteinen Suomessa käytetty hoitomuoto.”
KALEVALAINEN jäsenkorjaaja ei ole nimikesuojattu ammattinimike, toisin kuin vaikkapa koulutettu hieroja. Jäsenkorjaaja ei siis ole virallisesti terveydenhuollon ammattilainen, eikä hoidoista saa esimerkiksi Kela-korvausta.
Satu Rintamäki toivoisi tähän muutosta.
”Jos Valvira virallistaisi ammattinimikkeen, hoidot tulisivat Kela-korvattavuuden piiriin ja hinta halpenisi muutamalla eurolla. Suuremman vaikutuksen hoitohintaan tekisi alv-verokannan muuttaminen, ja sitä kautta tämä tulisi enemmän samalle viivalle esimerkiksi hieronnan kanssa.”
”Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu perinnehoitoihin, jotka ovat periytyneet ennen suvuissa eteenpäin. Nyt hoitomuotoa on opetettu viime vuosikymmeninä muillekin halukkaille. Itse tulen enemmän ja enemmän vakuuttuneeksi siitä, että vanhojen oppien takana on hyvää viisautta ja ihmiset saavat tästä paljonkin apua.”
