KUNTAMINISTERI Sirpa Paatero kirjoitti 9.9. mielipiteen Helsingin Sanomissa otsikolla: ”Kaupungit ovat valtiontalouden vetureita”.
Ehkä näin onkin, mutta samalla MAL-sopimuskaupungit ovat maan suurimpia kasvihuonekaasuja tuottavia kuntia.
Tämä asettaa kyseenalaisiksi hiilineutraalisuustavoitteet, sillä näiden kuntien Hinku-laskenta ei noteeraa lainkaan lisääntyvän rakentamisen ja vaadittavien rakennustarvikkeiden sekä kasvavan väestön kulutuksen aiheuttamia päästöjä ilmakehään.
”Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.
Sopimusten tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä ’kuntien tasapuolista kehittämistä’?
Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.
Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimukset allekirjoitettiin 2016. Sopimukset kattoivat vuodet 2016–2019. Jatkosopimukset vuosille 2020-2031 hyväksyttiin lopullisesti 2020. MAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021.
Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus” (https://ym.fi/maankayton-asumisen-ja-liikenteen-sopimukset)
TÄMÄ järjestelmä takaa kasvukuntien kehitysmahdollisuudet ja samalla autioittaa Suomen maaseudun, sillä pääosa yrityksistäkin keskittää toimintonsa kasvukuntiin ja niiden lievealueille.
Samalla myös maaseudun palveluverkosto ajetaan alas. Myös sote-uudistus tulee ajamaan samaa kehityslinjaa keskittämällä palvelut keskuskaupunkeihin.
Maaltapako ei ole mikään omaehtoinen kehitystrendi, vaan seurausta valtion ja kasvukeskusten keskinäisestä poliittisesta pelistä.
Henrik Harjula
Pirkkala
