PAULI SAARINEN on asunut asunto-osakeyhtiö Pirkkalan Hopeakellossa kolme vuotta vaimonsa kanssa. He muuttivat terveyssyistä Pirkkalan Järvenpäästä kuntakeskuksen senioritaloon, joka on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille asukkaille. Hopeakello edustaa niin sanottua välimallin asumismuotoa, jollainen herättää yhä enemmän kiinnostusta Pirkkalassakin.
Välimuotoinen asuminen ei ole sidottu hoivapalveluihin vaan palvelut muokataan asukkaiden tarpeiden mukaan.
Esimerkiksi Hopeakellossa vastikkeeseen sisältyvää maksua vastaan asukkailla on mahdollisuus käyttää palveluohjaajan palveluja niin halutessaan. Hopeakellossa tarjolla on muun muassa liikuntaa, yhteisiä kokoontumistuokioita, neuvontaa ja asiointipalveluja.
”Vaimo käy jumppaamassa ja minä kahvitilaisuuksissa”, Saarinen myhäilee.
Kerrostalossa on 38 asuntoa. Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen Saarinen arvioi, että asukkaiden keski-ikä on yli 80 vuotta.
ASUMISEN asiantuntija Kati Tuokkola kertoo, että välimuotoinen asuminen on esteetöntä, tarjoaa mahdollisuutta yhteisöllisyyteen sekä mahdollistaa arjen toimivuutta.
Esteettömyys ei ole edelleenkään selviö nykyaikaisissakaan asuinkohteissa.
”Uusissakin asunnoissa on yllättävän paljon kynnyksiä esimerkiksi parvekkeelle tai kellariin mentäessä. Esteitä voi löytyä kulkuväyliltäkin ulkona.”
Jotta yhteisöllisyyteen olisi mahdollisuus, asuinkohteessa tulisi olla helppo tavata halutessaan toisia. Tämä toteutuu eritoten silloin, jos rakennuksessa on erilliset tilat kokoontumisia ja yhdessäoloa varten. Usein, ainakin alkuvaiheessa, tarvitaan myös toiminnan käynnistäjä ja innostaja.
Asumisen toimivuuden takaa, jos tavalliset palvelut sijaitsevat lähellä asuntoa.
”Esimerkiksi lounasruokala tai kahvila voi olla asuinrakennuksessa. Tästä on apua silloin, jos asukas ei enää jaksa laittaa ruokaa kotonaan.”
Asumisen toimivuutta edustaa sekin, että kaupat ovat lähellä, samoin apteekki ja terveyspalvelut.
TOIMIVAN senioriasumisen piirteitä aletaan tyypillisesti pohtia siinä vaiheessa, kun itsenäisen asumisen edellytykset alkavat horjua. Silloin aletaan olla jo rajoilla, että ei enää meinaa kotona pärjätä. Ensimmäinen syy tyypillisesti on tilanne, kun asunnossa alkaa olla hankalaa liikkua. Toiseksi tavanomaiseksi syyksi Tuokkola nimeää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet.
”Olisikin hyvä miettiä jo hyvissä ajoin, onko kotona asumisen esteitä ja jos on, mitä ne ovat.”
Yhtä lailla kannattaa puntaroida myös, mitä toivoo asumiselta nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki eivät halua samaa, joten erilaisia asumisvaihtoehtoja tarvitaan lisää.
”Kysymyksiä on hyvä pohtia mahdollisia tulevia tarpeitaan ennakoiden, koska silloin on mahdollisuus pyrkiä itselleen mahdollisimman sopivaan asumismuotoon.”
Se, mitä vaihtoehtoja asumiselle on, ei ole aina itse valittavissa siksikään, että valittavaa saattaa olla niukalti. Ongelma on, että jonkinlaista asumisen apua tarvitseville valittavana on usein vain joko kotona asuminen kotihoidon palvelujen tuella tai tehostetun palveluasumisen vaihtoehto, jos kotihoidon palvelut eivät ole riittävät. Tuokkola näkee, ettei ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitoa tue se, että vaihtoehtoja on käytännössä katsoen nykyisin vain kaksi.
”Näiden kahden vaihtoehdon keskelle mahtuisi myös välimuotoista asumista. Sillä voitaisiin estää ennenaikaista palvelujen tarvetta”
TUOKKOLAN tietojen mukaan Pirkkalassakin on vain kolme kerrostalokohdetta, jotka edustavat välimuotoista asumista.
Niiden asunnot ovat kysyttyjä eikä vähiten siksi, että Pirkkalankin väestö ikääntyy. Ikääntyneiden määrät tulevat Pirkkalassa kasvamaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita kuntalaisia on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 23 prosenttia ja 2040 jo neljännes.
Pirkkala on myös yksi Suomen nopeiten ikääntyvistä kunnista. Selitys piilee kunnan väestörakenteessa, joka on nuorta ja jonka vanheneminen tulee tästä syystä jäljessä moniin muihin kuntiin verrattuna. Tuokkolan mukaan muuttoliikekin selittää ilmiötä.
”Tuntumaa on, että Pirkkala on vetovoimainen kunta myös muuttaville ikäihmisille.”
Asuntojen hinnat ovat Pirkkalassa kuitenkin suhteellisen korkeat, minkä vuoksi Tuokkola puoltaa edullisten vuokra-asuntojen tarjonnan esilläpitoa.
”Senioreille tarkoitetut asumisoikeusasunnot olisivat myös yksi vaihtoehto.”
Olisikin hyvä miettiä jo hyvissä ajoin, onko kotona asumisen esteitä ja jos on, mitä ne ovat.
Kati Tuokkola
TUOKKOLA tekee työtään ikääntyvien asumisen parissa Viiden tähden asumista kaikille varttuneille -hankkeessa. Hanke jakaa myös konkreettista tietoa, miten yksittäinen asukas voi tulevaan varautua.
”Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitolla on ilmaista korjausneuvontaa”, Tuokkola vinkkaa.
Hankkeen tavoite on tukea myös kuntia asumisen tulevien tarpeiden arvioinnissa.
”Asumisen tulevat vaatimukset pitäisi ennakoida paitsi tulevassa asuntotuotannossa myös jo olemassa olevassa asuntokannassa.”
Kuntien vastuulla ei ole asumisen toteuttaminen konkreettisesti, mutta kunnat voivat maankäytöllä ja kaavoituksella tukea erityisryhmien asumishankkeita. Tuleva lainsäädäntö heijastaa tavoitetta, Tuokkola taustoittaa.
”Luonnosvaiheessa oleva uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa toteutuessaan kuntia niin, että kuntien on tehtävä suunnitelmat koskien ikääntyvien asumista ja annettava neuvontaa.”
Vaikka hyvinvointialueet ottavat vastuulleen leijonanosan kuntalaisten palvelujen järjestämisestä, kaavoittaminen pysyy kuntien tehtävänä vuodenvaihteen jälkeenkin. Koska ikääntyvien asumiseen palvelut liittyvät usein muita väestöryhmiä tiiviimmin, Tuokkola näkee, että jatkossa on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että palvelut ja kaavoitus eivät erkane toisistaan, vaikka vastuut jatkossa jakautuvatkin eri sektoreille.
PIRKKALAN kunnan Viiden tähden asumista kaikille varttuneille -hanke on osa Ympäristöministeriön kolmivuotista Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa, joka päättyy ensi keväänä. Mukana on ollut noin 60 kuntaa ja nyt Pirkkalan kanssa samassa rahoitushaussa 18 kuntaa.
Osana hanketta pirkkalalaisten käsityksiä asumisesta kerättiin verkkokyselyllä viime vuoden syyskuussa. Ikääntyvien asumisen tarpeet -kyselyyn vastasi reilut 130 kuntalaista tai hänen läheistään. Kyselyn tuloksiin pääset tästä.
Hanke järjestää Mitä ikäystävällinen asuminen on? -ideariihen Nuolialan koulun ruokalassa ti 15.11. klo 17 alkaen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja vapaa pääsy.
