SOLISEVAN vesiuoman pohjukoissa näkyy lupaavaa liikettä puunjuurakoiden lomassa. Sähkökalastuslaitteistoa kantava Heikki Holsti antaa pienen iskun hieman alle kämmenenlevyiselle kohteelle, jonka eteneminen lakkaa tuokioksi. Sami Ojala haavittaa taintuneen eväkkään ja laittaa sen vesiastiaan lajitoveriensa sekaan polskimaan.
Hyvältä näyttää, ympäristöasiantuntijat Ojala ja Holsti toteavat silmäillessään saavissa uiskentelevien taimenten määrää ja ikäjakaumaa.
Nuorimmat eli puolivuotiaat kalanpoikaset ovat yksi osoitus siitä, että taimen on ottamassa omakseen Peltolammin ja Sarankulman rajoilla virtaavan Pärrinkosken.
Vielä vahvempi merkki lajin sopeutumisesta kohteeseen on se, että sähkökoekalastusten satona saadaan myös iäkkäämpiä yksilöitä.
”Koska tämän vuoden koekalastuksessa saatiin saaliiksi mukava määrä vanhempia taimenia, myös vuosien 2020 ja 2021 mätirasia-istutusten voidaan todeta onnistuneen”, Ojala selventää.
Pärrinkoski on osa Härmälänojaa, joka virtaa Peltolammista Pyhäjärveen Pirkkalan ja Tampereen rajalla.
KOKEMÄENJOEN vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) aloitti mätirasiaistutukset keväällä 2019 juuri Pärrinkoskella. Jo alku oli lupaava. Pyydystäminen tuotti hyviä lukemia vain puoli vuotta istutuksesta. Yhdistys sähkökoekalasti Pärrinkosken kahdesta kohdasta ja saalis oli 62 nollikastaimenta eli kaloja, jotka ovat kuoriutuneet pyydystämisvuotensa keväällä.
Ojala toteaa, että usein nollikastiheydet ovat ensimmäisen istutuskerran jälkeisenä syksynä suurempia kuin seuraavina vuosina, mutta Pärrinkoskella viime viikolla saatujen tulosten perusteella nollikkaiden tiheys oli tänä vuonna vuoden 2019 tasolla tai jopa hieman suurempi.
Pärrinkosken ja Härmälänojan kuudelta koealalta satimeen jäi viime viikolla tehdyissä koekalastuksissa 70 nollikkaan lisäksi 25 yksilöä 1-2-vuotiaita lajikumppaneita. Joukossa oli yksi kolmivuotiaskin.
Se, että myös ensimmäiset istutukset ovat osoittautuneet tuloksellisiksi tarkoittaa myös sitä, että vanhimmat istukkaat alkavat olla kutukypsiä. Jotta kanta kasvaisi, lisääntyminen pitäisi tehdä mahdolliseksi. Taimen tarvitsee kuteakseen sorakoita, joiden teko onnistuu Ojalan ja Holstin mukaan vapaaehtoistenkin resurssein.
Kanta tarvitsee kuitenkin enemmän elintilaa vahvistuakseen. Esimerkiksi Pärrinkoskessa on nousuesteitä, jotka kalan täytyisi pystyä kiertämään. Nousuesteiden ja muiden kannan leviämistä torppaavien rakennelmien purkaminen tai kiertäminen ja ympäristön ennallistaminen kalojen leviämistä edesauttavaksi alueella on Holstin ja Ojalan mukaan Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan vastuulla.
Jos kaloille luotaisiin ihanteelliset olosuhteet lisääntyä ja levittäytyä, taimenkanta voisi liikkua Sääksjärven ja Pyhäjärven välillä.
Koska tämän vuoden koekalastuksessa saatiin saaliiksi mukava määrä vanhempia taimenia, myös vuosien 2020 ja 2021 mätirasia-istutusten voidaan todeta onnistuneen.
Sami Ojala
TULEVINA vuosina on toiveissa saada lisää kannanvahvistusta myös muihin Pirkanmaan vesiin, joissa taimen jo viihtyy.
KVVY istutti 56 litraa mätiä viime keväänä 27 kohteeseen eri puolille maakuntaa. Vesistöä kohden mätimäärä oli 2,5 litraa. Yhdessä desilitrassa oli 5500 potentiaalista taimenenalkua. Yhdistys seuloi istutuspaikat tarkoin. Niiden täytyy olla hyvin virtaavia puro-ja jokivesistöjä.
”Eikä niissä ole luontaista taimenkantaa”, Holsti lisää.
Kohteet on sittemmin koekalastettu ja Holstin ja Ojalan arvio on, että noin 70 prosentissa kohteita tulokset ovat samansuuntaisia kuin viime viikon koekalastuksissa Pärrinkoskella.
Näissä kohteissa mätimunien kuoriutuminen on hyvää ja sähkökalastaen on napattu runsaasti poikasia sekä myös vanhempia kaloja, jos mätiä on istutettu jo aiempina vuosina.
Lopuissa kohteissa istuttaminen ei ole tuottanut yhtä hyviä tuloksia.
”Viidennes kohteista on heikkoja, joissa havaintoja poikasista on, mutta kannan määrät ovat vaatimattomia. Nollatulos koskee kymmenystä istutuspaikoista eikä niihin kannata istuttaa enää”, Holsti mainitsee.
Uhanalaiseksi luokiteltua taimenta istutetaan luontoarvojen vuoksi. Rasvaevälliset taimenet ovat rauhoitettuja.
PIRKANMAAN taimenet eivät ole kaikki istutettuja, vaan maakunnassa on useita pienvesiä, joissa on luontaista taimenkantaa. Ympäristöasiantuntijat arvioivat, että Pirkanmaalla voisi vielä löytyä myös toistaiseksi tuntemattomia istutuskohteita, joissa ei luontaista kantaa ole, mutta jonka olosuhteet soveltuvat hyvin taimenelle.
Suurimmasta osasta Pirkkalaa nämä purovesistöt on kuitenkin jo kartoitettu eivätkä Holsti ja Ojala odota uusia taimenen istutuskohteita enää löytyvän.
”Pirkkala on kuntana pieni ja rajoittuu Pyhäjärveen. Valuma-alueetkin ovat pieniä”, Ojala perustelee.
Pärrinkosken ja Härmälänojan lisäksi Pirkkalasta kyseeseen tulee Sikojoki, jossa talkookunnostuksia on tehty ja johon Ely-keskus on tehnyt istutuksia.
PIRKKALAN kalatalousalue ja Pirkkala, Tampere, Nokia ja Ylöjärvi ovat tukeneet KVVY:n Virta 2 -hanketta tänä vuonna. Pohjois-Savon Ely-keskus on myöntänyt puolet hankkeen rahoituksesta. Kokonaisbudjetti tänä vuonna on 64 000 euroa
