Artikkeli on osa Pirkkalaisen Ruokaa läheltä -teemaa. Lue lisää teemajuttuja täällä.
– Pystymme asiakkaiden kanssa testailemaan uusia juttuja ja palautteen kautta kehittämään niitä, Valli sanoo. Kuva Jarno Keskinen.
Tutustuimme muutamiin pirkanmaalaisiin panimoihin. Vuonna 2017 perustettu Narvan Kyläpanimo on kahden naisen yritys. Tuotantoon ja reseptiikkaan keskittyvä Maija Huttunen ja reseptiikan ohella myynnistä ja markkinoinnista vastaava Sara Valli haluavat paitsi kehittää paikallista olutkulttuuria, myös olla luomassa uudenlaista maalaismiljöötä. Panimo ja sen yhteydessä toimiva Kyläbistro ovat osa sitä.
– Meillä on isompi visio. Halusimme lähteä kehittämään panimoa, mutta samalla olemme vesilahtelaisia, ja näemme, että täällä on maaseudun boheemia uutta nousua. Ihan hirveästi kiehtovaa kulttuuria on nousemassa uudelleen, sellaista vanhaa kunnioittavaa. Haluamme lähteä nimenomaan vaalimaan sitä, Valli kuvaa kaksikon ideaa panimon ja ravintolan kehittämisen taustalla.
Vision mukaisesti panimo on juuri muuttamassa uusiin tiloihin. Ne ovat vuonna 1923 rakennetussa meijerissä. Samalla pienpanimon kapasiteetti kasvaa huomattavasti.
– Tähän asti vuosituotantomme on ollut laskennallisesti noin 15–20 000 litraa. Nyt se voisi käyttöön otettavan uuden laitteiston myötä nousta noin 120–150 000 litraan. Varmaankaan se ei ihan noin ylös kuitenkaan heti käytännössä nouse, Valli laskee.
Pienpanimon tuotantomäärän raja on 500 000 litraa vuodessa. Vaikka Narvan Kyläpanimo on siis ollut tuotantomäärillä mitattuna varsin pieni, on sen tuotteita kuitenkin jo aiemmin saanut Pirkanmaalla isoimmista K-kaupoista ja muutamasta S-ryhmän liikkeestä.
– Esimerkiksi vieressämme sijaitseva Laukon Kartano on iso asiakas ja meillä onkin pitkä yhteistyö takana. Meidän pieni keittokoko mahdollistaa pienten erikoiserien valmistamisen, niitä on tehty paljon myös yrityksille, Valli kertoo.
Koska tuotantomäärä on ollut pieni, ei myynnistä vastaava Valli ole paljonkaan päässyt harrastamaan myyntiä.
– Se on ollut pikemminkin anteeksipyytelyä, kun meillä on koko ajan kaikki tuotteet loppu, Valli nauraa.
Panimon ensimmäinen kokoaikainen työntekijä on juuri aloittamassa. Hän tulee vastaamaan muun muassa myynnistä.
– Toki saatavuus helpottuu, kun saadaan uusi laitteisto ja voidaan myydä enemmän. Tähän asti keittokoko on ollut 200 litraa, mikä olisi oikeastaan sopivampi panimoravintolalle. Eihän tässä ole rahallisesti paljon järkeä ollut. Uusi laitteisto on kapasiteetiltaan 2000 litraa, mikä on ihan keskikokoinen suomalainen pienpanimokapasiteetti, Valli kertoo.
Koskipanimo keskittyy klassikoihin
Panimoravintola Plevnan ja Koskipanimon panimomestari Sam Viitaniemi kertoo pienpanimo-oluiden olevan lähituotteina ekologisia.
– Niitä ei kuljeteta pitkiä matkoja. Pienpanimo-olut myös tukee paikallista työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tuotteet ovat käsityönä kotimaisista, laadukkaista raaka-aineista valmistettuja. Pienpanimoissa on mahdollista tehdä innovatiivisempia tuotteita raaka-aineista tinkimättä, Viitaniemi luettelee tuotteen etuja.
Viitaniemen edustama Koskipanimo ja panimoravintola Plevna on perustettu 1994. Panimo työllistää viisi henkilöä, ravintola 45. Vuosituotanto on 200 000 litraa. Tuotteita on saatavilla panimon omasta myymälästä, panimoravintola Plevnasta, Oluthuone panimomestarista sekä useista olutravintoloista ympäri Suomen ja lisäksi K-ryhmän kaupoista.
Mikä sitten erottaa Koskipanimon muista pienpanimoista?
– Pystymme tuomaan uusia tuotteita nopeasti markkinoille ja tuotannossa oleva valikoima on laajempi. Nykyään useat pienpanimot tekevät paljon yhden keiton tuotteita, mutta meillä tuotannon runko perustuu omiin klassikkotuotteisiin, jotka ovat olleet asiakkaiden suosikkeja jo parin vuosikymmenen ajan. Vuosittain valmistamme myös 5–6 uutta kausiolutta. Yksi ero muihin on myös, että osa tuotteistamme on alusta asti ollut suodatettuja. Lisäksi valmistamme legendaarista, Suomen ainoata panimosimaa sekä siideriä, Viitaniemi kertoo.
Nokian Panimo on iso pieni panimo
Nokian Panimo Oy:n toimitusjohtaja Janne Paavola löytää niin ikään useita hyviä syitä suosia paikallisia pienpanimoita.
– Suomalaiset pienpanimot ovat kasvavia yrityksiä, jotka työllistävät valmistusmääriinsä nähden huomattavan määrän ihmisiä. Pienpanimoiden olemassaolo on myös suomalaisen olutperinteen ja -osaamisen kannalta elintärkeä asia. Olemme olueen intohimoisesti suhtautuvia ammattilaisia, Paavola näkee.
Nokian Panimo on perustettu 1991. Se työllistää 35 henkilöä. Vuosituotanto on viisi miljoonaa litraa vuodessa ja kasvaa joka vuosi. Panimon tuotteita on saatavilla muun muassa S-Ryhmän ja Keskon myymälöistä.
– Isot panimot valmistavat Suomessa yli 100 miljoonaa litraa olutta vuodessa ja meillä valmistuu vain muutama miljoona litra. Lisäksi olemme joustavia, nopealiikkeisiä ja uudistumiskykyisiä. Meillä kaikki tuntevat toisensa ja jokaisen mielipiteitä kuunnellaan. Olemme Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja tuotteitamme on saatavilla ympäri Suomen, Paavola listaa Nokian Panimon erityispiirteitä.
– Syksyllä 2022 alkaa remontti, minkä jälkeen Kaupan yhteyteen saadaan pieni, ympäri vuoden palveleva taproom, Paavola kertoo. Kuva Nokian Panimo.
Pirkkalainen julkaisee yhdessä Pirmedioiden muiden paikallislehtien kanssa Ravinto – ruokaa läheltä -teemaliitteen 31.8.2022. Silloin liite julkaistaan näköilehtenä osoittessa pirkkalainen.fi/nakoislehti. Samana päivänä painettu liite jaetaan Pirkkalaisen paperilehden mukana. Teemajutut julkaistaan pirkkalainen.fi:n etusivun uutisvirrassa ja teemakoosteessa täällä viikoilla 34 ja 35.
