PARTONIEMI Pyhäjärven rannassa huokuu historia. Astelemme Partolan kenkätehtaan perustajan Pentti Palmrothin rakennuttaman talon pihassa hänen pojanpoikansa Tero Palmrothin kanssa.
”Tämä oli isovanhempieni koti, minulle rakas paikka”, Tero Palmroth esittelee 1954 valmistunutta upeaa arkkitehtuurikohdetta.
Nyt Partoniemessä ei ole asuttu liki kymmeneen vuoteen eikä se enää ole Palmrothien omistuksessa. Piha on sammaloitunut ja paikat hiukan rempallaan.
Palmroth kertoo olleensa mielissään kuultuaan, että rakennuksen omistaja Mika Manninen aikoo saneerata arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman arvotalon historiaa kunnioittaen.
”Meille Palmrothien suvussa on tärkeää, että talolla on nyt omistaja, jolla on intoa laittaa paikat kuntoon”, Palmroth kiittelee.
On helppoa kuvitella talo alkuaikojen loistossaan. Pihassa Pyhäjärven tuivertamat männyt ja rannassa laituri saunoineen, vastarannalla Pyynikki.
”Suunnittelijaksi harkittiin myös Alvar Aaltoa, mutta hänen arkkitehtuurinsa oli vaarin mielestä liian kylmää. Vaari oli ihastunut Toscanaan, jonka huvilat olivat inspiraationa. Talossa juotiin Italiasta matkoilta tuotua Chianti-viiniä, Tero Palmroth muistelee.
PARTONIEMEN nykyinen omistaja Mika Manninen osti talon yli kymmenen vuotta sitten ja on asunut omakotitalossa naapurissa vielä kauemmin.
”Tunsin talon asukkaineen jo ajalta, jolloin Pertti ja Hannele Palmroth vielä asuivat siinä”, hän kertoo.
”Entistämme Partoniemen ulkoa alkuperäiseen 1950-luvun asuun. Myös sisustus sovitetaan samaan henkeen. Paljon on tehtävää, kun talo on saatava vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja vesijohdot ja muut tekniikat on uusittava”, Manninen kertoo.
Partoniemi on suojelukohde.
”Meni aikaa, että löysin näin vaativaan kohteeseen arkkitehdin. Helsinkiläisen sisustusarkkitehdin Kari Lappalaisen yrityksellä on kokemusta vastaavien vaativien suojelukohteiden suunnittelusta”, Manninen sanoo.
”Saa nähdä, päästäisinkö vuoden kuluttua aloittamaan työt. Aikataulua ei varsinaisesti ole. Nyt on selvitetty talon kunto ja mitä tarvitsee tehdä. Talo tulee ihan omaan käyttöön”, Manninen kertoo.
Partoniemi on pitkälti alkuperäisessä kunnossa. Peltiseksi vuosien varrella vaihtunut alkuperäinen tiilikatto ja muita vastaavia paikkoja aiotaan palauttaa vanhaan asuun. Manninen on keskustellut kunnostuksesta myös Museoviraston kanssa.
Manninen kertoo olevansa syntyperäinen, perheineen useamman polven pirkkalalainen, joten Partoniemen projektissa on mukana kotiseuturakkautta. Jo 1990-luvulla mies asusti Pereentien toisella puolen Partolan kenkätehtaan asunnoissa.
Mannisen isovanhempien talo oli Killossa ”se viimeinen talo ennen vesitornia”. Ukki oli valmettilaisia.
Manninen itse on entinen jääkiekkoilija. Hän pelasi maalivahtina Ilveksen liigajoukkueessa ja ulkomailla 1990-luvulla. Jääkiekkouralta hän siirtyi yritysmaailmaan ja on nykyisin menestyvän varainhoitoyrityksen omistaja.
PARTONIEMI on Tero Palmrothin sanoin pieteetillä tehty rakennus. Se on esitelty Bryggman-säätiön 2016 julkaisemassa arkkitehdin tuotantoa esittelevässä teoksessa.
”Ikkunat Pereentielle päin olivat pienet, mutta Pyhäjärven suuntaan korkeat. Polut mutkittelivat talon itäpäädystä laiturille ja saunalle. Lattialämmitys kattoi koko talon, varmasti ensimmäisten joukossa Suomessa”, Tero Palmroth muistelee vaikutelmia ajoilta, jolloin hän vietti siellä aikaa isovanhempiensa hoteissa.
”Laiturin päästä tehtiin ponnuja järveen. Järven toiselta puolen kuului räjähdyksiä ja näkyi savua, kun Pyynikillä esitettiin Tuntematonta sotilasta”, Palmroth muistaa.
Kyseessä oli Pyynikin alkuperäinen Edvin Laineen ohjaama Tuntematon 1960-luvun lopulta.
Tilankäytössä näkyi 1950-60-lukujen arki, joka oli kovin erilainen kuin nykyisin. Oli leivinuuni. Ruokia laitettiin myös puuhellalla, kaloja halstrattiin. Talossa oli neljä takkaa. Neliöiltään talo ei ole nykystandardien mukaan erityisen iso.
Tero Palmrothin oma lapsuudenkoti Pirkkalassa oli Härmälänojan kylkeen 1956 valmistunut Pertinranta, jonka Pentti Palmroth teetti poikansa Pertti Palmrothin perheen kodiksi. Perheeseen kuuluivat tuolloin äiti Leena, Tero ja Tapio-veli.
Vuonna 1968 he muuttivat Pertinrannasta uuteen tilavampaan taloon. Se sijaitsee hieman ylempänä Partolan rinteessä.
PALMROTHIEN suku on ollut isossa roolissa Pirkkalan historiassa 1800-luvun lopulta asti.
Heidän omistuksessaan ovat olleet niin satojen hehtaarien kokoinen Pyhäjärveltä Multisiltaan ulottunut Partolan kartano, Pyhäjärven saha kuin Partolan kenkätehdas.
Suvun kädenjälki on yhä vahvasti läsnä maisemassa. Suuri kenkätehdas seisoo asuintalona läheisellä mäellä.
Partolan vanhin ydin oli kartanon päärakennus, joka paloi vuonna 1982.
”Viivi Lönnin suunnitteleman kartanon puisto ja puutarha olivat kartanon emännän Hilma Palmrothin silmäteriä”, Tero Palmroth kertoo kartanon sijoilla. Paikka on nyt puistoa Pereentien vieressä.
Tien toisella puolen sijaitsi Partolan navetta 1990-luvulle asti. Sen tontilla on nyt kaksi vaaleaa paritaloa.
Kaikki tehtaan ja muutaman asuintalon ympärillä oli vielä 1950-luvulla peltoja. Partoniemestä näki joka suuntaan, kartanolle asti.
UUSIA pirkkalalaisia asuu nyt entisillä Partolan kartanon peltojen ja kenkätehtaan mailla.
Tero Palmrothin isovanhemmat Pentti ja Alli Palmroth muuttivat Partoniemeen puuhuvilasta läheltä kenkätehdasta. Sen paikalle rakensi talonsa myöhemmin Jutta Larmi. Nyt samoilla sijoilla asuu Jari Mentula.
Tero Palmrothin isän veli Juhani Palmroth asui Partolan korkeimmalla kukkulalla kuolemaansa asti vuoteen 1978. Nyt paikalla on rivitaloja.
Muistot Partolasta, kenkätehtaan hiipumisesta ja konkurssista vuonna 1986 ovat Tero Palmrothille haikeitakin.
”Kengänvalmistus alkoi piiputtamaan veljesten Pertin ja Juhanin riitauduttua 1970-luvulla”, itsekin kenkäbisneksessä vahvasti mukana ollut ja myös kilpa-autoilu-urastaan Yhdysvalloissa tunnettu Tero Palmroth tuumii.
”Hienoa, kun Partoniemellä on nyt tulevaisuus. Elämässä täytyy katsoa eteenpäin”, Lohjalla asuva mies toteaa tyytyväisenä.
Lue lisää Partolasta ja katso vanhoja valokuvia kartanon elämästä täältä.
