TAMPEREEN seudun jättimäinen keskuspuhdistamon rakennushanke on loppusuoralla. Syyskuun puolivälissä otetaan ensimmäiset jätevedet käsittelyyn Sulkavuoreen.
Samalla päätökseen on tulossa myös 380 miljoonan euron jättihanketta luotsanneen pirkkalalaisen Timo Heinosen pitkä ura vesihuollon parissa.
”Hoidan investoinnin loppuun tänä vuonna ja muut saavat tehdä käyttöönoton”, Heinonen kertoo.
Keskuspuhdistamolla puhdistuvat jatkossa myös Pirkkalassa syntyneet jätevedet. Puhdistamon viemäreihin liittyvät työt ovat näkyneet vuosien ajan katujen varsilla Hatanpäältä Pirkkalaan. Nyt ne ovat jo korvautuneet ratikkatyömaalla.
Keskuspuhdistamon käyttöönotto tapahtuu vaiheittain loppuvuoden aikana. Vuoden loppuun mennessä kaikki nykyisin Viinikanlahden tai Raholan jätevedenpuhdistamoille ohjatut jätevedet on käännetty Sulkavuoreen.
VÄHÄJÄRVEN Erämiehentiellä asuva Heinonen kertoo olevansa ”vesihuoltomies viimesen päälle”.
”Kesällä tulee kuluneeksi 50 vuotta siiten, kun menin ensimmäiseen työpaikkaani jätevedenpuhdistamolle Hauhon kirkonkylällä. Koko ura on mennyt vesihuollon parissa”, Heinonen kertoo.
Kaverit ovat kuulemma kyselleet alasta innostuneelta Heinoselta, voiko jätevedenpuhdistukseen rakastua.
”Kyllä voi. Vedenpuhdistus on iso ympäristöteko. Ympäristöasiat ovat Suomessa toisi hyvin hoidossa. Kun puhutaan suomalaisten onnellisuudesta, niin kaiken takana on näitä perusasioita”, Heinonen hehkuttaa.
ENSIMMÄISET rakennustyöt Heinosen kipparoimassa suurhankkeessa alkoivat liki seitsemän vuotta sitten.
Sulkavuoreen tulevan puhdistamon töiden rinnalla on toteutettu siirtoviemäriä 12,5 kilometrin matkalle sekä kaksi jätevedenpumppaamoa.
Uudelle keskuspuhdistamolle johdetaan jätevedet Kangasalta, Lempäälästä, Pirkkalasta, Tampereelta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä.
Jätevedenpuhdistamo tuottaa itse kokonaan oman lämpönsä ja 50 prosenttia sähkön tarpeestaan lietteen mädättämisestä saatavalla biokaasulla.
Tavoitteena on päästä lupaehtoja parempaan puhdistustulokseen typen ja fosforin osalta. Vaikka Tampereen seudun väkiluku ja samalla jätevesien määrä kasvaa, Tampereen Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesistöjen kuormitus vähenee.
Puhdistamon valmistuttua Viinikanlahden puhdistamo Hatanpäällä puretaan ja Tampere voi rakentaa sen maisemiin suuren asuinalueen.
”Voiko jätevedenpuhdistukseen rakastua, kyllä voi”
”KÄYTTÖÖNOTTO on monimutkainen ja kriittinen hankkeen vaihe”, kertoo hankejohtaja.
Jätevettä käsitellään biologisesti ja siihen tarvitaan erityisiä mikrobikantoja. Niitä saadaan nykyisiltä jätevedenpuhdistamoilta.
Mikrobit siirretään syksyllä jätevesilietteessä Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolta Sulkavuoreen.
”Siirrämme miljardeja työntekijöitämme Viinikanlahdelta Sulkavuoreen”, Heinonen kuvailee.
Jätettä puhdistavat bakteerikannat ovat monimuotoisuudessaan Heinosen mukaan verrattavissa ihmisen suoliston mikrobikantoihin. Kumpiakaan ei voi korvata hujauksessa
”Viinikanlahdella on vuosien kuluessa kehittynyt sellainen mikrobikanta, joka pystyy hajottamaan orgaanista jätettä parhaalla mahdollisella tavalla”, Heinonen sanoo ja lisää, että orgaanisella aineella tarkoitetaan suoraan sanottua p…aa.
Viinikanlahdella töitään tekevät sekä hapellisen ympäristön bakteerit että hapettomassa tilassa elävät ns. anaerobiset bakteerit.
”Anaerobiset bakteerit siirretään Sulkavuoreen tankkiautolla ja muut siirtoviemäriä pitkin”, Heinonen selvittää.
Ihmisellä samaa toimenpidettä voisi verrata terveydenhuollossa käytössä olevaan ulosteensiirtoon.
”Kun jätevedet on käännetty Sulkavuoreen, peruutusvaihdetta ei ole. Ratkaistavia ongelmia tulee, mutta henkilöstö on onneksi kokenutta ja jätevesien käsittelyprosessi itsessään toimintavarma”, Heinonen toteaa.
