Terveysasemia on lakkautettu Pälkäneen Luopioisissa, Ylöjärven Kurussa ja Punkalaitumella. Tälle vuodelle on suunniteltu Kangasalan Sahalahden, Sastamalan Mouhijärven ja Tampereen Kämmenniemen sekä Juupajoen, Ruoveden ja Kihniön terveysasemien lakkauttaminen.
Kun kylien ja kylien terveysasemia lakkautetaan, yhteys hoitajaan tai lääkäriin pitäisi saada puhelimella tai digitaalisessa etäpalvelussa. Pirkan Kylät ry huomauttaa, että kaikki nämä yhdeksän laajaa aluetta, joiden terveysasemat on lakkautettu tai lakkautetaan, ovat Pirkanmaan ulkokehän kuntia tai kunnan osia. Niissä väestön ikärakenne on korkea ja puhelin- sekä verkkoyhteyksien toiminnassa on puutteita. Syrjäkylillä ollaan käytännössä ajoittain ilman terveyspalveluita.
– Kaikilla ei ole pääsyä digipalvelujen piiriin. Verkkoyhteydet ja jopa puhelin kuuluu kylillä nykyään entistä huonommin. Kaikilla ikäihmisillä ei ole edes digitaalisten palveluiden vaatimaa osaamista tai laitteita. Etä- ja digipalveluilla voi täydentää lähipalveluita mutta ei korvata niitä, Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne sanoo.
– Pirhan toiminnassa tulisi korostaa alueellista yhdenvertaisuutta. On selvää, että kaikilla Pirhan asiakkailla ei voi olla täysin tasalaatuista palveluiden saavutettavuutta, mutta erot ihmisten ja alueiden välillä tulisi kuitenkin pitää mahdollisimman pieninä, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi jatkaa.
3G-verkon purkamisen jälkeen kylillä on ollut paljon katvealueita ja häiriöitä. Korkeammalla taajuudella toimivat 4G- ja 5G-verkot läpäisevät heikommin maastoesteitä, metsää tai rakennusten seiniä.
Pirkan Kylät ry muistuttaa kannanotossa, että takaisinsoitotkaan eivät ole ongelmattomia. Ihmiset eivät pysty aina vastaamaan takaisinsoittoon, jos sitä joutuu odottamaan koko päivän tai jopa seuraavaan päivään.
– Ei voi olettaa, että kylien ikääntyvä väki asioi pitkien etäisyyksien päässä. Etenkin, kun samaan aikaan tieverkko murenee ja ajokelit ovat entistä arvaamattomampia, Rinne huomauttaa.
– Terveysasemien karsiminen ja jäljelle jäävien pisteiden aukioloaikojen typistäminen lisää alueellista eriarvoisuutta, Hanhijärvi jatkaa.
Pirkan Kylät ry:n kannanotossa toivotaankin, että asiakaspalvelupisteet olisivat avoinna samaan tapaan kuin entiset terveysasemat olivat. Yhdistyksen tietojen mukaan esimerkiksi Luopioisten ja Kurun asiakaspalvelupisteissä työskentelee joka päivä terveyskeskusavustaja tai sairaanhoitaja. Ovea hän ei kuitenkaan saa avata kuin parina tuntina viikossa.
Koska maaseudun kylien väestö on iäkästä, myös heikennykset ikääntyneiden palveluihin osuvat sinne kipeästi. Puhe vanhusten päivätoiminnan muuttamisesta etätoiminnaksi suututtaa Pirhan asiakkaita. Jani Hanhijärvi uskoo, että rahaa vielä löytyy ikäihmisten fyysisiinkin tapaamisiin.
– Kyliltä saattaisi löytyä sopiva toteutusmalli. Esimerkiksi Sastamalassa Lantulan seudun kyläyhdistys on jo 20 vuoden ajan toteuttanut perjantaisin vanhusten päivätoimintaa. Vastaavan mallin levittäminen muihinkin kyliin voisi toimia, Hanhijärvi sanoo.
Aktiivisten kyläyhdistysten toiminta kiinnostaa Pirhaakin. Pirkan Kylät ry:n Älykkäät kylätalot -hankkeen ohjausryhmään kuuluu muun muassa Pirhan integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho. Hänen kanssaan Rinne ja Hanhijärvi ovat pohtineet, millaista yhteistyötä Pirha ja kyläyhdistykset voisivat tehdä vaikkapa ikäihmisten kotipalveluiden parantamiseksi tai kriiseihin varautumisessa.
– Kylätalot ja muut vastaavat kylien yhteisölliset tilat ovat Pirkanmaalla valtava voimavara. Ne ovat pinta-alaltaan yli 70 000 neliömetrin hajautettu resurssi, joka pystyy osallistumaan palvelujen työnjakoon. Tarvittaessa niitä voi käyttää myös hätämajoitukseen, Hanhijärvi suunnittelee.
Valta takaisin aluevaltuustolle
Pirkan Kylät ry:n nokkamiehet toivovat, että tuleva aluevaltuusto tarttuu tukevasti vallan kahvaan. Kylillä on se käsitys, että tällä hetkellä Pirhan päätöksenteossa korostuu liikaa aluehallituksen rooli. Maaseudun kannalta vallan keskittyminen on huono asia.
– Olen useasta suunnasta kuullut, että aluevaltuuston työ nähdään merkitykseltään vähäisempänä ja aluehallitus tekee isoimmat päätökset ja linjanvedot. Mitä pienemmissä piireissä päätökset tehdään, sitä heikompaan asemaan kylät ja maaseutualueet joutuvat, Pirkan Kylät ry:n projektipäällikkö Jani Hanhijärvi sanoo.
– Käytännössä aluehallituksen kaksi isointa ryhmää eli Kokoomus ja SDP ohjavat laivaa, yhdistyksen puheenjohtaja Petri Rinne arvioi.
Maaseudun puhemiehet muistuttavat, että taloudellisesti vaikeina aikoina hyvinvointialueella on jatkuvasti mietittävä vaihtoehtoisia, luovia palveluntuotantotapoja. He toivovat, että säästöjä haettaisiin aktiivisesti kaikkein isoimmista kulueristä kuten keikkalääkäripalkkioista. Niistä voisi löytää isompaakin säästöä kuin haja-asutusalueiden palveluiden karsimisesta.
