
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) päättelee, että vaihemaakuntakaavan käsittely toimi ikään kuin ukkosenjohdattimena alue- ja kuntavaalien kuumentamassa tilanteessa.
Lehdon mielestä uutukaisen vaihemaakuntakaavan kokonaisuus on laadukas ja tarkoitustaan hyvin palveleva. Lehto kiittelee erityisesti perinpohjaista ja laaja-alaista vaihemaakuntakaavan valmistelua, jossa mitään ei ole jätetty sattuman varaan.
– Vaihemaakuntakaavaa vahvistavat laajat kuulemiset. Koko työn aikana on käyty paljon yksityiskohtia juuriaan myöten läpi.
Lehto huomauttaa, että maanantaisesta maakuntavaltuuston kokouksesta olisi voinut saada käsityksen, jonka mukaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan isoin sisältö liittyisi tuulivoimaan.
– Se on vain yksi osa, ja verraten pieni palanen kokonaisuutta.
Lehdon mukaan Pirkanmaan kannalta on merkityksellistä, että esimerkiksi tuulienergialle on nyt saatu yhdessä sovitut maakunnalliset askelmerkit.
– Se, miten tuulivoimahankkeet etenevät Pirkanmaalla, on nyt pitkälle kuntien käsissä. Tämä onkin tärkeä olotila, koska ratkaisut on syytä tehdä lähellä niitä ihmisiä, joita tuulivoimahankkeiden vaikutukset koskettavat.
Maakuntavaltuuston kokouksessa oli Pohjois-Pirkanmaalta kansalaisaktivistien joukko, jotka esittivät kriittisiä kantoja suunnitteilla oleviin tuulienergiahankkeisiin. Lehto kiitteli tuulienergiaan kielteisesti suhtautuvien ja maakuntavaltuutettujen kohtaamista asialliseksi.
– Kyseessä oli fiksua kansalaisvaikuttamista.
Lehdon mielestä elonkirjon ja energian maakuntakaavan vahvistumisessa oli merkityksellistä se, ettei sitä ollut vastustamassa yksi tietty maakuntavaltuustoryhmä, vaan kriittisiä puheenvuoroja esittäneet edustavat eri puolueita.
– Pirkanmaa tarvitsee kasvunsa ja kehittämisensä edistämiseksi seuraavaksi valmistettavaa uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaa, josta on jo päätökset olemassa. Hanketta pidetään kiireellisenä, ettei maakunnan myönteinen vire heikkene.
– Tämä päivä on tärkeä etappi maakuntakaavoituksessa. Vaihemaakunnan merkityksestä viesti se, että maakuntavaltuutetut keskustelivat asiasta erittäin paljon. Valtuutettujen debatissa kuultiin niin puolustavia kuin vastustavia kantoja.
Ahonenkin kiittelee johtamansa liiton vahvaa heittäytymistä elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan hyväksi.
– Tässä vaihemaakuntakaavassa on ollut merkittävät teemat: uuden luontotiedon hyödyntäminen, suositut luontokohteet, tuulienergia ja sähköverkon kehitystarpeet.
Myös Ahonen korostaa, että Pirkanmaan liitolla on alkamassa kasvumaakunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeä uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaan laatiminen.
– Pöydällä on kasvun ja kehityksen vinkkelistä suuria asiakokonaisuuksia. Eteenpäin menevässä maakunnassa eivät tarpeet lopu. Päinvastoin.
Ahonenkin korostaa, että nyt hyväksytyssä vaihemaakuntakaavassa on ainutkertaista yhteensovittamista. Siinä otetaan kantaa ja ratkotaan niin elinympäristöön kuin kestävään energiantuotantoon liittyviä asioita.
Ahonen teroittaa myös, ettei nyt hyväksytty vaihemaakuntakaava ole ainoa asiakirja, joka ohjaa tuulienergian investointeja Pirkanmaalla. Hän alleviivaa kuntien vahvaa asemaa kaavoittajina ja detaljien hiojina.
– Jälleen on huomattava, että Pirkanmaa on tuulienergian lilliputti, Suomi pienoiskoossa. Maakunta on hyvin tiiviisti asuttu, joten tänne ei mahdu kovin paljon tuulienergiaa. Mutta Pirkanmaa myös tarvitsee puhdasta energiaa. Kun tänne halutaan merkittäviä tulevaisuushankkeita, täällä tarvitaan myös puhdasta energiaa.
Rissanen teroittaa, ettei vaihemaakuntakaavalla ratkota kaikkia maankäytön moninaisia kysymyksiä, mutta on voitu pureutua juuri näihin teemoihin syvemmälle kuin aiemmissa maakuntakaavoissa.
– Sekä luonnon monimuotoisuuden että energiantuotannon suhteen maailma ja tieto muuttuvat kovaa vauhtia, joten aiheisiin liittyvää suunnittelua varmasti jatketaan tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin päästään pari askelta eteenpäin, ja voidaan edistää maankäyttöä Pirkanmaalla jälleen tuoreeseen tietoon nojaten. Eli mielestäni hyvä siitä tuli.
Rissanen sanoo, ettei maakuntakaava ohjaa suoraan rakentamista vaan kuntien kaavoitusta ja muuta viranomaistoimintaa.
– Näin ollen suoria tai heti näkyviä konkreettisia vaikutuksia sillä on erittäin vähän. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävien tuulienergia-alueiden kokonaisuus, mutta on hyvä tunnistaa, että alueista lähes kaikilla on jo yksityiskohtaisempi suunnittelu käynnissä.
– Vaihekaava tuo myös sekä viranomaisten että maanomistajien tietoon luonnon monimuotoisuuden keskittymiä, jotka toivottavasti näkyvät esimerkiksi vastuulliseen metsänhoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Mukana on sekä suoraan maankäyttöä ohjaavia merkintöjä että kehittämiselle suuntaa antavia suositusluonteisia merkintöjä.
Vaihemaakuntatyötä johtaneen Rissasen mukaan asioita jäi paljonkin rannalle ja niihin tartutaan tulevaisuudessa viimeistään kokonaismaakuntakaavan laadinnassa.
– Toiveita on ollut erityisesti kaupan ohjauksen laajemmasta päivityksestä, teollisuusalueiden lisäämisestä sekä taajama-alueiden rajausten muokkaamisesta. Uusia teollisuusalueita tullaan tarkastelemaan erillisessä vaihemaakuntakaavassa, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma saataneen nähtäville vielä ennen kesälomaa.
– Nyt on hyvä hiukan hengähtää ja odottaa tietoa muuttuvan lain sisällöstä, ennen kuin esimerkiksi vaikeisiin palveluverkon selvityksiin ryhdytään. Valmistaudumme uuteen kokonaismaakuntakaavaan myös osana maakuntaohjelman laadintaa, jolloin voimme peilata koko maakunnan kehittämisen tarpeita ja niiden vaikutuksia maankäytön suunnitteluun.
Absoluuttisesti uutta elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaava tuo Rissasen mukaan uusina asioina muun muassa siniviherluonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja perinnebiotoopit.
– Tuomme myös Pirkanmaan maakuntakaavasta tuttuja merkintöjä Kuhmoisten alueelle, ja voimme näin askel kerrallaan ottaa maakunnan uusimman kuntatulokkaan mukaan osaksi maankäytön suunnittelun kokonaisuutta.
Mitä jäi pois, mikä olisi ollut merkityksellistä? Rissanen olisi toivonut, että meillä olisi ollut yhdessä Gasgridin kanssa parempi valmius merkitä kaavakartalle myös vedyn siirtolinjaston pääpiirteitä. Tämä ei kuitenkaan suunnittelun varhaisen vaiheen vuoksi ollut mahdollista.
Rissanen arvostaa kaavatyön aikana saatuja satoja palautteita.
– Arvostan kertynyttä palautetta suuresti. Sen avulla olemme osanneet kehittää suunnitteluratkaisuja parempaan suuntaan ja voineet suunnata lisäselvityksiä oikeisiin kohteisiin. Vaikkei lopputulos olekaan kaikille osapuolille mieluinen, on palaute käyty huolella läpi, ja sen pohjalta on ohjattu suunnittelua.