Omaishoitajat ─ arjen sankarit

Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa ja useimmat heistä auttavat ja hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitosuhdetta. Arviolta noin 700 000 suomalaista huolehtii omaisestaan ansiotyön ohessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 virallisesti tunnistettua omaishoitosuhdetta.

Omaishoito tukee vanhusten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona asumista. Omaishoitotilanne voi tulla eteen missä tahansa elämänvaiheessa joko vähitellen tai äkillisesti. Omaishoitaja voi huolehtia erityislapsen, vammaisen tai sairaan läheisen tai ikäihmisen hoidosta ja huolenpidosta kotioloissa.

Hyvinvointialueella on järjestämis- ja valvontavastuu alueensa omaishoidon tuesta. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, joka perustuu hyvinvointialueen harkintaan. Tukeen ei siis ole subjektiivista oikeutta. Tuen myöntämisessä arvioidaan jatkuvaa avun tarvetta ja hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Omaishoidon tukeen kuuluu omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, tuki ja lakisääteinen vapaa sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Vuonna 2024 tehdyn selvityksen mukaan hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea erilaisin perustein.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan noin 51 500 virallista omaishoidettavaa. Heistä noin puolet on 75 vuotta täyttäneitä ja muistisairaudet ovat yleisin syy hoidon tarpeeseen. Vastaavasti virallisia omaishoitajia on noin 50 000 ja valtaosa heistä on naisia. Yhä useampi omaishoitaja on itsekin iäkäs ja hoitaa kotona puolisoaan. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla on korkea uupumisen riski. Uupuminen on riski sekä hoitajan että hoidettavan hyvinvoinnille.

Lähes viidennes omaishoidettavista on lapsia ja nuoria. Vuonna 2022 omaishoidon tuen piirissä oli lähes 10 000 alle 18-vuotiasta omaishoidettavaa. Lasten omaishoitotilanteet ovat pitkäkestoisia. Vanhempien on usein pystyttävä yhdistämään lastensa omaishoito ja ansiotyössä käyminen. Perheen sujuva arki vaatiikin erityislapsiperheissä paljon aikaa ja voimia. Arkeen kuuluu muun muassa tavallisia arjen toimia kotona, hoitotoimia, tukitoimia varhaiskasvatuksessa ja koulussa, lääkärikäyntejä, terapioita ja hakemusten tekoa.

Omaishoito on antoisaa ja arvokasta, mutta myös kuormittavaa ja sitovaa. Sopimusomaishoidossa hoitaja sitoutuu huolehtimaan hoivasta ja huolenpidosta. Omaishoitajalla on oikeus joko kahteen tai kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. THL:n mukaan kuitenkin vain reilu puolet omaishoitajista pitää vapaapäivänsä. Myös hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteutumisessa on eroja hyvinvointialueiden välillä.

Suomessa etäomaishoiva on vielä osin tuntematon hoivamuoto. Etäomaishoivassa omainen huolehtii eri taloudessa asuvasta läheisestään ja välimatkaa voi olla jopa satoja kilometrejä. Hoidettava läheinen voi asua myös palveluasumisessa tai laitoshoidossa. Etäomaishoitaja on usein työssä käyvä henkilö. Etäomaishoitajan perhe tukee ja ymmärtää ja tarvittaessa myös joustaa kuin kumilanka. Etäomaishoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja kahden eri talouden hoitaminen kuormittaa sekä henkisesti että taloudellisesti. Hyvinvoinnin ja jaksamisen takia on tärkeä saada riittävästi lepohetkiä ja aikaa omalle perheelle. Omaishoitajien merkitys tulee kasvamaan entisestään, koska lapsia syntyy vähän, huoltosuhde heikkenee ja väestö ikääntyy.

Virpi Ukonmäki (kesk)

Kaupungin varavaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas, Ylöjärvi