Julkista keskustelua seuraamalla voi saada sen käsityksen, että palveluita ei enää saa. Tilastojen ja THL:n arvioiden mukaan Pirha on kuitenkin onnistunut hyvin. Samaan aikaan on todettava, että paljon on vielä tehtävää. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla palvelutaso on heikentynyt. Lääkärin vastaanottoa ei enää ole joka päivä tai palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi. Liikkuvilla palveluilla toki pyritään varmistamaan, että palveluita saa myös läheltä. Palveluiden saatavuutta onkin jatkossa arvioitava säännöllisesti ja tarvittaessa tehtävä korjauksia.
Nyt kun uusi hallintorakenne on saatu tehtyä, on aika keskittyä palvelujen kehittämiseen. Nyt meillä on mahdollisuus sujuvoittaa palveluita ilman organisaatioiden välisiä rajoja. Nyt tiedon pitäisi kulkea entistä paremmin esimerkiksi perustasolta erikoissairaanhoitoon tai terveyspalveluista sosiaalipalveluihin. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitse käydä monilla eri vastaanotoilla ja selittää asiaansa aina uudelleen ja uudelleen. Tätä tukee myös käynnistymässä oleva hoidon jatkuvuusmalli, missä omalääkäri-omahoitaja-tiimi osoitetaan niille asiakkaille, jotka hyötyvät siitä eniten. Tämän vuoden aikana saadaan myös yhdistettyä potilastietojärjestelmät perusterveydenhuollossa ja ensi vuonna erikoissairaanhoidossa, mikä osaltaan helpottaa työntekijöiden työtä.
Ikäihmisten asumispalvelujen riittävyyttä pitää arvioida erityisen huolellisesti. Jos ikäihminen ei saa tarvitsemaansa hoivaa, hän ajautuu helposti päivystyskierteeseen. Väärässä paikassa hoidettu potilas on kallein potilas – niin rahassa, elämänlaadussa kuin toimintakyvyssäkin mitattuna.
Lastensuojelun sijaishuollon tarvetta voidaan vähentää ennalta ehkäisevillä palveluilla. Lasten ja perheiden palveluissa varhainen tuki ja tiivis yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa on tärkeää. Jos lapsen ja perheen elämän saadaan ajoissa oikeille raiteille, taloudellinen säästö on huomattava, inhimillisestä vaikutuksesta puhumattakaan.
Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä siitä, miten voidaan saavuttaa säästöjä, kun ihminen saa tarvitsemaansa palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Pirhassa on jo aloitettu tämä palvelurakenteen uudistaminen. On tärkeää, että uudistamistyötä tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden ”arkiälyä” ei kannata jättää hyödyntämättä.
Koska resurssit ovat rajalliset, meillä pitää olla tietoa eri toimintojen vaikuttavuudesta. Pirkanmaan hyvinvointialueella onkin kansallisen vaikuttavuuskeskuksen vetovastuu. Tavoitteena on, että tutkimustietoon perustuen vaikuttavimmat, pätevästi arvioidut ja suositellut menetelmät ja käytännöt otetaan kansalliseen käyttöön.
Me pirkanmaalaiset voimme luottaa siihen, että saamme tulevaisuudessakin parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa silloin kun sitä tarvitsemme.
LEENA KOSTIAINEN
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja (Kok)
Aluehallituksen jäsen
Aluevaaliehdokas
