Kansalaisopistoihin kannattaa satsata myös tulevaisuudessa

Kirjoittaja Mika Hagelin on Pirkan opiston rehtori.

Mika Hagelin.
KUNTAVAALIEN alla on hyvä pohtia, millaisia ehdokkaita on tarjolla ja miten he suhtautuvat sivistystyöhön, kestävään tulevaisuuteen sekä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Kuntien hupenevia euroja on syytä kohdentaa viisaasti, sillä maailma on monimutkainen ja monet asiat kytkeytyvät toisiinsa.

Kansalaisopistojen tuottamista hyödyistä on keskusteltu vuosien ajan. Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimus osoitti, että kansalaisopistossa opiskelu tuottaa monenlaisia hyötyjä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Opiskelijat kokivat elämänlaatunsa paremmaksi ja itsensä hyvinvoivemmaksi kuin keskimäärin. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli vähäisempää kuin kuntalaisilla keskimäärin. Lisäksi koulutusasenteissa, ystäväverkostoissa ja suvaitsevaisuudessa tapahtui tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Eniten kursseista hyötyivät heikommassa lähtötilanteessa olleet.

Kansalaisopistotoimintaa on ollut Suomessa jo yli 120 vuotta. Alun perin opistojen tehtävänä oli nostaa maalta kaupunkeihin muuttavan väestön sivistystasoa esimerkiksi matematiikassa, lukemisessa, kirjoittamisessa ja fysiikassa. Lisäksi he saattoivat opiskella kotitaloutta, kansantaloutta ja terveysoppia. Vuosien varrella tarjonta kehittyi enemmän harrastustoiminnan suuntaan, ja nykyään kansalaisopistot tarjoavat yhä monipuolisemmin mahdollisuuksia vahvistaa osaamista ja taitoja.

KANSALAISOPISTOISTA on tullut kaikkien ikäluokkien opinahjo. Ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ystäväverkoston rakentamiseen, mikä ehkäisee yksinäisyyttä. Työssäkäyvien hyvinvoinnista huolehtimisessa opistoilla on tärkeä rooli. Liikunta- ja hyvinvointikurssit ovat opistojen kestosuosikkeja ympäri Suomea.

Kansalaisopistot tekevät laajasti yhteistyötä oppilaitosten, hyvinvointialueiden, vapaaehtoistoiminnan sekä kuntien työllisyys-, nuoriso- ja kotoutumispalvelujen kanssa. Tavoitteena on auttaa ja tukea heikommassa asemassa olevia kuntalaisia, jotta kukaan ei putoaisi yhteiskunnan rattaista. Kansalaisopistojen roolina on tarjota matalan kynnyksen tavoitteellista kurssitoimintaa, joiden avulla voi löytyä yksilöllisen opintopolun pää jopa kohti tutkintotavoitteista koulutusta tai muuten edistää työllistymismahdollisuuksia.

Kansalaisopistot ovat tällä hetkellä samanlaisessa taloudellisessa ahdingossa kuin kunnat ja oppilaitokset, joten toiminnan sopeuttaminen on ollut välttämätöntä. Kansalaisopistojen toimintaan kannattaa satsata myös tulevaisuudessa, sillä ne ovat tärkeä tekijä kuntien hyvinvointistrategioiden tavoitteiden saavuttamisessa. Verkostokumppaneina kansalaisopistot ovat joustavia ja ketteriä uurastajia ja sivistyksen puolesta puhujia, joihin voi luottaa ja turvautua jatkossakin.