
Pirkanmaan käräjäoikeus totesi naisen ja tämän tamperelaisen miesystävän syyllisiksi tappoon ja hautarauhan rikkomiseen. Tuomion mukaan pariskunta tappoi heille entuudestaan tuntemattoman miehen viime maaliskuussa naisen kerrostaloasunnossa Suupankujalla. Sen jälkeen he säilyttivät ruumista asunnolla lähes puolen vuoden ajan. Ruumista paloiteltiin ja kohdeltiin muutenkin halventavasti.
Satu Marianne Paasikoski, 64, tuomittiin yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen. Lisäksi hänen tulee maksaa uhrin viidelle omaiselle kärsimyskorvauksia yhteensä 18 000 euroa sekä erinäisiä muita maksuja. Oikeus eväsi hänen pyyntönsä päästä mielentilatutkimukseen.
Syytetyn miehen oikeus määräsi mielentilatutkimukseen, joka ei ollut vielä valmistunut, kun oikeus julkisti naisen tuomion torstaina. Miehen osalta asia ratkaistaan lopullisesti tutkimuksen valmistuttua.
Tuomiosta voi hakea valituslupaa hovioikeuteen. Nainen on ilmoittanut määräajassa tyytymättömyytensä tuomioon.
Miesten välille syntyi riita, jonka perimmäinen syy jäi oikeudelle epäselväksi. Tuomion mukaan motiivi liittyi uhrin jäämiseen asunnolle ja miesten väliseen yhteenottoon.
Syytetty mies löi ja potki uhria päähän ja vartaloon ja löi häntä paistinpannulla pään alueelle useita kertoja. Kun uhri oli tajuton, mies ja nainen kuristivat hänet kylpytakin vyöllä.
Mies ja nainen pitivät jätesäkkeihin pakattua ruumista naisen asunnolla lähes puoli vuotta, ennen kuin poliisi löysi ruumiin asunnon kylpyhuoneesta 7. syyskuuta. Tänä aikana ruumiilta irrotettiin jalat ja ne piilotettiin lähimetsään. Myös ruumiin päätä yritettiin irrottaa siinä onnistumatta.

Lisäksi asuntoon hankittiin nokkakärryt, joilla ruumista siirreltiin. Ruumista pidettiin jonkin aikaa kellarissa ja parvekkeella.
Poliisikuulusteluissa kerrottujen asioiden ja asunnosta löydetyn kartan perusteella pariskunta mietti keinoja hävittää ruumis huomaamattomasti. Kuulusteluissa mies kertoi odottaneensa syksyä, ilmeisesti jotta ruumiin voisi hävittää pimeän tullen.
Esitutkinnassa selvisi, että pariskunta oli kertonut tapahtuneesta tutuilleen ja pyytänyt apua ruumiin hävittämisessä. Yksi pariskunnan tuttavista kertoi poliisikuulustelussa, ettei uskonut puheisiin asunnolla olleesta ruumiista ja yllättyi, kun luki tapahtuneesta iltapäivälehdestä. Toisen todistajan mukaan mies olisi kertonut tapahtuneesta kymmenille eri ihmisille.
Kuulusteluissa mies kertoi odottaneensa syksyä, ilmeisesti jotta ruumiin voisi hävittää pimeän tullen.
Nainen kiisti häneen kohdistuneet syytteet ja väitti, ettei ollut osallistunut uhrin kuristamiseen. Kuulusteluissa hän kertoi miesystävänsä olleen väkivaltainen häntä kohtaan. Nainen kertoi pelänneensä miestä ja jättäneensä siksi ilmoittamatta tapahtuneesta poliisille.
Oikeuden mukaan miehen ja todistajan kertomukset sekä muu näyttö osoittivat naisen osallistuneen uhrin kuristamiseen ja ruumiin käsittelemiseen syytteissä kuvaillulla tavalla. Keskeisenä näyttönä pidettiin pariskunnan yhteisen tuttavan kertomusta. Tuttavan mukaan mies ja nainen olivat molemmat kertoneet naisen osallistuneen uhrin kuristamiseen.
Naisen syyllisyyttä tukivat myös muut seikat, kuten ruumiin säilyttäminen naisen asunnolla sekä asunnolta löytynyt, naisen piirtämä kartta, jossa suunniteltiin ruumiin hävittämistä ”Vähäjärven takana olevaan suohon”.
Miehen mahdollinen väkivalta naista kohtaan jossain muussa tilanteessa ei oikeuden mukaan osoita, että mies olisi pakottanut naisen osallistumaan surmaan. Oikeus totesi naisen osallistuneen tekijäkumppanina uhrin tappamiseen.