“KAKKAVAARA!” Soljan lastentalon eskariluokan opettaja Jutta Varjonen huudahtaa ja lapsilaumaan syntyy liikettä.
Kyseessä on varoitushuuto, jolla Pirkkalan Soljan eskarilaiset ja aikuiset ilmoittavat toisilleen kulkuväylillä vaanivista koirankakkayllätyksistä. Huuto kajahtelee kunnanosan kaduilla, vaikka taivaalta tuiskuava lumi peittää alleen useimmat jätökset.
Ulkona oppimisen painotuksella toimiva joukko jalkautuu lastentalolta seikkailuihin joka eskariaamu. Viime viikon keskiviikkona retken syy liittyi Varjosen varoitushuutoon eli keräämättömiin koirankakkoihin.
Luokalla oli mukanaan itse askarreltuja kylttejä, joissa kehotettiin alueella liikkuvia huolellisuuteen kakkakasojen poimimisessa. Aikomuksena oli ripustaa kahden aamun aikana kaksikymmentä laminoitua pienoisjulistetta koulun ympäristöön.
“Me yritetään julisteilla parantaa sitä keräämistä”, eskarilainen Viola Àcs tiivistää kylttien tarkoituksen.
JOKA-AAMUINEN liikkuminen ulkona on tehnyt eskarilaisista lähiympäristönsä asiantuntijoita. Päivittäisillä kävelyillään lapset ovat havahtuneet siihen, että koirankakat jäävät Soljassa usein lojumaan kulkuväylien ja polkujen pientareille.
“Ope, täällä on koko ajan tätä kakkaa!” Jutta Varjonen kertoo lasten huomanneen.
Lähimaastossa lojuvat jätökset ovat kiinnittäneet myös opettajan huomion.
“Se hankaloittaa tosi paljon meidän kulkemista, koska lähdemme porteista ulos joka päivä. Täällä ei oikeastaan ole sellaista aluetta, missä sitä kakkavaaraa ei olisi”, hän sanoo.
Kyse ei ole pelkästään epämiellyttävästä ja haisevasta yllätyksestä kengänpohjissa. Keräämättömissä jätöksissä saattaa piillä turvallisuusriski, kun liikenteessä on joukko innokkaita eskarilaisia.
“Jos esimerkiksi suojatien edessä on kakat, se aiheuttaa häslinkiä. Yritämme väistellä kakkoja ja pitää porukkaa kasassa.”
JUTTA Varjosen eskariluokka tarttui koirankakkakampanjan toteuttamiseen tarmolla.
“Lapset olivat tosi innoissaan. He pääsivät tekemään vähän isompien lasten juttua eli kirjoitushommaa. Halusimme antaa lapsille vapaat kädet kuviin, ja tehdyt julisteet olivat tosi erilaisia”, hän kertoo.
Panostus näkyy värikkäissä kylteissä. “En tahdo astu kakkaan. Siivoathan lemmikkisi tuotokset!” yhdessä julistetaan.
“Lapset ovat itse saaneet kertoa, miksi tämä on tärkeää. Tämän ikäiset suhtautuvat tosi vakavasti siihen, että joku ei noudata sääntöjä.”
Myös eskarilaiset Viola Àcs ja Emilia Kallio-Könnö ovat huomanneet koirankakkojen jäävän ihmisten usein keräämättä. Syy vetää kaksikon mietteliääksi.
“Ne eivät sitten varmaan halua”, Viola pohtii.
HAASTATTELUHETKEN aikaan Soljan lastentalon lähistölle on kiinnitetty kaksi kakkojen keräämisestä muistuttavaa kylttiä. Loput lasten tekemisestä muistutuksista odottelevat vielä ripustamistaan.
Ajatuksena on saada soljalaisten huomio hitaasti hivuttaen. Kaikkia kylttejä ei ripusteta kerralla, vaan kakkajulisteet ilmestyvät katukuvaan kahden aamun aikana.
“Kun julisteet lisääntyvät, uteliaisuus mennä katsomaan kasvaa”, Varjonen perustelee taktiikkaa eskarilaisille.
Mutta mahtaakohan Soljan lastentalon eskarilaisten tempauksesta olla apua alueen koirankakkaongelmaan?
“Varmaan”, yksi eskarilaisista uumoilee.
Toimittajankin on helppo yhtyä toiveeseen. Kukapa nyt koirankakkaan haluaisi astua?
