Lukijalta: Näin tuodaan liikunnallinen elämäntapa osaksi arkeamme

Mitäpä, jos tehdään liikunnallisen elämäntavan edistäminen kuntamme kärkihankkeeksi seuraavalle valtuustokaudelle?

Koulumatkallakin saa liikuntaa, jos matkan taittaa esimerkiksi polkupyörällä. Kuvassa pyöriä Toivion koulun pihassa. Kuva: Sanni Harmanen
ELÄMÄNMITTAINEN liikuntatottumus syntyy jo lapsuudessa. Pitäisikö kunnassamme asettaa liikunnallisen elämäntavan lisääminen kärkihankkeeksi seuraavaksi valtuustokaudeksi?

THL:n mukaan 80-90 prosenttia eliniän kasvusta johtuu muusta kuin varsinaisista terveyspalveluista. Geeneihin ja ikään ei voida vaikuttaa, mutta miltei kaikkeen muuhun voidaan. Yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa muun muassa elinympäristöön, tukea liikuntaharrastuksia, mahdollistaa terveellinen ruokavalio tai tarjota voimaannuttavaa vertaistukea. Ennaltaehkäisevä työ on sekä inhimillistä että kustannustehokasta.

Ennaltaehkäisevän työn tulokset näkyvät vasta viiveellä. Onkin vaarana, että me päättäjät haluamme tilikauden päätteeksi mukavat lukemat viivan alle. Nyt on toimittava vastuullisesti eikä pidä luvata mukavia asioita uudelleenvalinnan toiveessa vaan on uskallettava katsoa tulevaisuuteen. Mikään palveluihin osoitettu rahamäärä ei riitä, ellei terveyden edistämistä oteta tosissaan. Siihen on myös panostettava.

YKSI konkreettinen toimenpide on liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen kaikille ikäryhmille. Valtakunnan tasolla sitä tulee kehittämään liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä keväällä aloittava Mika Poutala (kd), jonka kädenjälki näkyy hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmassa. Tavoitteeksi asetettiin liikunnallisen elämäntavan lisääminen esi- ja perusopetuksen tavoitteisiin.

Perusopetuslain muutos liikunnallisen elämäntavan edistämisestä onkin edennyt valtioneuvostosta eduskuntaan ja lain on määrä tulla voimaan ennen koulujen alkua elokuussa 2025. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin. KD on ollut vahvasti mukana linjaamassa lain sisältöä.

Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Lisäksi aktiiviseen koulumatkaan pitäisi kannustaa. Se edellyttää turvallisia kävely- ja pyöräilyväyliä myös koululaisille. Pirkkalan kannattaakin jo etupainotteisesti valmistautua lain voimaantuloon ja huomioida se tilanteessa, jossa kunnan liikennettä ja asumista halutaan muokata mittavasti ja peruuttamattomasti. Miten turvallinen liikkuminen varmistetaan niin koululaisille kuin muillekin kuntalaisille?

On panostettava rohkeasti myös lähiliikuntapaikkoihin ja lähiluontoa on säilytettävä. Tarvitsemme elinympäristön, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistävä arki sujuu kuin itsestään, on normaali osa arkeamme. Lähellä olevat liikuntapaikat ja lähiluonto rohkaisevat kaiken ikäisiä liikkumaan.

Entisenä huippu-urheilijana Mika Poutala puhuukin mieluummin kansalaisten liikkumisen lisäämisestä kuin olympiamitaleista. Esimerkiksi Poutalan kotikaupungissa Espoossa seniorit pääsevät ilmaiseksi uimahalleihin.

TEIMME valtuustoaloitteen 2021 Liikuntapoliittisen ohjelman laatimiseksi kuntaan, ja erityisen kiitoksen ansaitsee Loukonlahteen suunnitteille oleva kokonaisuus. Pitää myös miettiä miten sekä nykyisten että tulevien koulujen tilat ja lähiliikuntapaikat järjestetään siten, että mahdollistetaan monipuolinen liikkuminen kaikille ikäryhmille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Mitäpä, jos tehdään liikunnallisen elämäntavan edistäminen kuntamme kärkihankkeeksi seuraavalle valtuustokaudelle? Sillä panostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei ole kustannus, se on investointi tulevaisuuden hyvinvointiin.

Riitta Kuismanen

fysioterapeutti, sosiaalipsykologi

kunnanvaltuutettu (kd)

Pirkkala