Kannattaako jouluhössötys?

Taas on lähestymässä se aika vuodesta, kun emännät kaivavat kätköistään esiin kaikki huushollin pölyhuiskut, mopit, imurit ja mikrokuituliinat

TAAS on lähestymässä se aika vuodesta, kun emännät kaivavat kätköistään esiin kaikki huushollin pölyhuiskut, mopit, imurit, mikrokuituliinat ja alkaa senpäiväinen villakoirien metsästys. Joka nurkka ja joka matonhapsu on saatava siistiin kuntoon, puhtaaksi ja suoraksi. Komeroiden ovet aukeavat ja tämä puhtaanapitoruljanssi löytää tiensä sinnekin häiritsemään rauhassa aterioivien koiperhosten talvenviettoa. Koko koti käännetään ylösalaisin. Aherretaan päiväkausia.

Ja – vihdoin kaikkialla on putipuhdasta ja kiiltävää. Nyt voi levähtää.

Juu, mutta vain hetkeksi. Nyt otetaan esiin piparkakkumuotit, kakkuvuoat, kananmunat. Joulutorttuja, piparkakkuja, pullapitkoja… Uuni on kuumana päiväkausia, lanttulaatikot tuoksuvat, kun emäntä touhuaa posket punaisina herkkuja perheelleen ja suvulle. Isännälle yleensä jätetään raskaimmat työt ja tietysti kinkun/kalkkunan paisto. Se on melkeinpä se tärkein asia.

Lahjat on ostettu jo hyvissä ajoin. Joulupukki tilattu. Kaikki valmiina.

JOULU tulee. Ja joulu menee. On levon aika. Mietitään, kannattiko tuo kaikki hössötys. Arvostiko sitä kukaan paikalla ollut. Sanoiko kukaan, että onpas täällä hyvin siivottu, ei pölypalloja missään. 

Ei sanonut, koska kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota. Eikä siihen, että piparkakut olivat todella itsetehtyjä.

Tai ehkä nykyperheissä mennään markettiin, ladotaan kärryyn kaikkia tarpeellinen. Kotona tehdään ns. normaali viikkosiivous. Siinä se. Kynttilät luomaan tunnelmaa ja joulumusiikki soimaan. Välttämättä kun ei tarvitse stressata, hosua ja joulun jälkeen väsymyksestä hoiperrella. Kumman tavan sinä valitset?

Rauhallista joulun odotusta kaikille.

Karhumuori