Viikkokaupalla kauneimpia joululauluja – mikä joulumusiikin säestämisessä saa kanttorin innostumaan vuodesta toiseen?

Joulu on seurakunnissa vuoden kiireisintä aikaa. Erityisen kuuluvaa roolia kirkon joulussa näyttelevät jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia säestävät kanttorit. Kysyimme pirkanmaalaisten seurakuntien kanttoreilta, miten he valmistautuvat joulunaikaan ja mistä joululauluista he itse pitävät.

Urut ja joululaulut ovat monelle joulunajan lyömättömiä yhdistelmiä. Kanttorit ovatkin isossa roolissa säestäessään joulunajan musiikkitilaisuuksia.

”Lapsien aito ja vilpitön into laulaa joululauluja ei jätä varmaankaan ketään kylmäksi”

”Kanttorina itselle erityisiä joululauluja on minulla monia: Sylvian joululaulu, Sydämeeni joulun teen ja vaikkapa Tonttu, jossa on hienoa filosofiaa ajan ja sukupolvien kulusta. Uudemmista itseeni on tehnyt vaikutuksen laulu Jouluna he kaikki ovat täällä, jossa on hieno Anna-Mari Kaskisen teksti. Siinä kuvataan, kuinka jouluna myös edesmenneet ovat muistoissamme mukana.

Olen toiminut kanttorin virassa 30 vuotta, ja joka joulu olen myös soittanut useissa joulunajan tilaisuuksissa. Niinpä monia hienoja muistoja on kertynyt. Monet koulukirkot ovat jääneet erityisesti mieleen: se lapsien aito ja vilpitön into laulaa joululauluja ei jätä varmaankaan ketään kylmäksi. Joskus tuntuu, että kirkon kattokin nousee siitä voimasta!

Valmistaudun joulumusiikkikauteen aika monin tavoin. Joka joulu tulee myös aina uusia lauluja, jotka voivat olla tyylillisesti hyvinkin monenlaisia.  Kuoron ja lauluyhtyeen kanssa aloitamme harjoittelun hyvissä ajoin. Usein tulee tehtyä myös sovituksia, varsinkin uusista lauluista. Lisäksi voi olla myös jokin valmistelua vaativa joulukonsertti, kuten tänä jouluna on muun muassa lauluyhtyeellä.”

Juha Salmesvuori, Akaan seurakunta

Enkeli taivaan -virressä on aina tietynlainen lataus”

”Paras tunnelma syntyy, kun väki laulaa antaumuksella. Enkeli taivaan -virressä on aina tietynlainen lataus, kun kyseinen virsi on mukana aina joulujuhlan h-hetkellä ja tietää että sitä on laulettu jo vuosisatoja. Toki olen myös uudehkojen, herkkien ja tunnelmallisten joululaulujen ystävä.

Joku uusi joululaulusovitus on aina kiva tehdä vaikkapa kuorojeni iloksi. Muuten valmistautuminen joulun aikaan on eri tilaisuuksien suunnittelua, kuoron ohjelmiston suunnittelua, joulukonsertteihin valmistautumista ja uusien joululaulujen bongaamista.

Olen säestänyt 1980-luvulta asti käytännössä jokaisen joulun alla joululauluja, ja lähes joka jouluaatto tai joulupäivä myös jouluhartauksia tai -kirkkoja. Erityisesti mieleen ovat jääneet mitä moninaisimmilla tavoilla toteutetut joululaulutilaisuudet korona-aikoina. Se oli näin yhteislaulun näkökulmasta katsoen jotain ihan kamalaa aikaa.”

Pietari Korhonen, Lempäälän seurakunta

”Sähköpiano jalkojen väliin ja kypärä päähän”

”Kanttorin joulu alkaa jo lokakuussa, kun aletaan harjoituttaa kuoroa ja miettiä ohjelmistoa. Minä teen lauluja teksteineen ja sävelineen, ja yleensä lokakuun puolen välin aikaan alkavat ajatukset pyöriä myös joulun teemassa. Silloin alan miettiä, mikä olisi aihe, josta haluaisin laulun tehdä.

Minulla on läheinen suhde inarinsaamen kieleen ja sitä myötä inarinsaamenkielisiin lauluihin. Juhlahetkiä on aina, kun pääsen laulamaan saameksi. Esimerkiksi inarinsaameksi kääntämäni laulu, O juovlâijjâ, eli Oi jouluyö on läheinen. Joka vuosi Kauneimpien joululaulujen vihkoon tulee myös uusia lauluja, joita opetellaan. Niistä on tullut myös suosittuja, jotkut laulut ovat olleet vihossa useamman kerran.

Hienoja muistoja on esimerkiksi edellisestä työpaikastani Inarissa, jossa mentiin kauneimpiin joululauluihin moottorikelkalla reessä. Sähköpiano jalkojen väliin ja kypärä päähän. Vastassa oli lämmin tupa ja iloisia ihmisiä. Kauneimpia joululauluja järjestettiin myös pienessä, sähköttömässä tsasounassa, jossa valona oli otsalamput ja lämmittimenä kaasulämmitin.”

Jari Linjama, Oriveden seurakunta

”Seitsemät Kauneimmat joululaulut ja jouluaattona seitsemän hartautta tekee aika monta Maa on niin kaunista

”Eläköitymisen siintäessä horisontissa kanttorit tapaavat kysellä toisiltaan ’Kuinkas monta hoosiannaa sinulla on jäljellä?’, mikä kuvastaa hyvin Hoosianna-hymnin merkitystä joulun odotuksessa ja kirkkovuodessa. Yli 30 Hoosiannaa on itselläni takana, mutta ensimmäisen adventin Hoosianna nostaa vieläkin karvat pystyyn.

Meillä Pirkkalassa on pieni ja tunnelmallinen Vanha kirkko, jossa on järjestettävä riittävästi Kauneimpia joululauluja ja aattohartauksia, jotta kaikki halukkaat mahtuvat sisään. Itselläni on tänä joulukautena soitettavana seitsemät Kauneimmat joululaulut ja jouluaattona seitsemän hartautta. Se tekee aika monta Maa on niin kaunista, ja joulujuhlat päälle. En silti ole toistaiseksi kyllästynyt joulun klassikoihin, ja aina joku uusi sanoitus tai sävel onnistuu liikuttamaan kyyneliin.

Omat jouluvalmisteluni on aloittanut vuosia periodikuoro ”Joululaulukuoro” marraskuun puolessa välissä. Kuorossa laulaa monta vuotta mukana olleita, mutta aina on mukaan tullut myös koskaan kuorossa aiemmin laulamattomia ihmisiä. Ja joka vuosi yhdessä itselle ja toisille joulun valmistaminen laulamalla on yhtä hienoa. Ne kauneimmat joululaulut, joissa kuoro laulaa täyden kirkkosalillisen kanssa, ovat työni kohokohtia.

Oma joululaulusuosikkini ja joulun ehdoton kohokohta kuitenkin on, kun joulun työkiireiden laannuttua kaadun sohvalle ja laitan Bachin jouluoratorion soimaan.

Liisa Aaltola, Pirkkalan seurakunta

”Oman lapsuuden joulujen tunnelmaan liittyvät edesmenneen äidin rakkain Sylvian joululaulu ja toisaalta sisarusten kanssa lauletut lasten laulut”

”Olen ollut töissä Pälkäneellä 36 vuotta – ja jouluna töissä kolmea lukuun ottamatta aina. Joulu on ehkä kaikkein tunnelmallisin kirkkovuoden juhla. Se kutsuu seurakuntalaiset laulamaan ja kokemaan joulun sanoman. Kanttorin työssä joululauluja soittaa ja laulaa useamman viikon ajan, ja siksi itseä usein innostavat Kauneimmat joululaulut -vihkon uudet tulokkaat, joita ehkä hiukan sovittaa lauluryhmien käyttöön.

Jouluun liittyvät Bachin, Waltherin ja Pachelbelin urkukoraalit Enkeli taivaan -virrestä luovat itselle joulutunnelmaa.

Tänä vuonna kirkkokuoron kanssa valmistelussa oleva Ahti Sonnisen Rauhaa, vain rauhaa tuntuu sanomaltaan erityisen ajankohtaiselta. Oman lapsuuden joulujen tunnelmaan liittyvät edesmenneen äidin rakkain Sylvian joululaulu ja toisaalta sisarusten kanssa lauletut lasten laulut kuten vaikka Kilisee, kilisee, Reippaasti käypi askeleet tai Jouluyö juhlayö.

Viime vuosien jouluillan hartaudessa rauniokirkolla on myös oma erityinen tunnelmansa. Yhdessä vietetyn suuren juhlan, Vapahtajan syntymisen ihmeen jakaminen, on tämän työn hieno etuoikeus.”

Ritva Huomo, Pälkäneen seurakunta

”Monet laajalla liikkuvat laulut ovat monelle auttamatta liian matalia tai korkeita”

”Yhteislauluissa on yleensä paras tunnelma silloin, kun ihmiset osaavat laulun hyvin ja se on sopivan simppeli yhteislauluksi. Hankalia ovat yhteislaulun kannalta sävelmät, joiden ääniala on hyvin laaja – esimerkiksi Taivas sylissäni tai Sylvian joululaulu.

Kauneimpiin joululauluihin osallistuu paljon ihmisiä, jotka eivät säännöllisesti harrasta laulamista. Monet laajalla liikkuvat laulut ovat silloin auttamatta liian matalia tai korkeita. Laulaminen on vähän kuin urheilua, jos ei koskaan treenaa, ei voi kerralla juosta pitkää lenkkiä tai hypätä kovin korkealle.

Olen ollut joulut töissä noin 25 vuotta, ja sinä aikana on ollut muistaakseni kolme vapaata joulua, eli joulukirkkoja on ehtinyt kertyä aika monta. Yleensä parasta on se, kun joulu on ohi ja pääsee joulukuun kiireiden jälkeen edes hetkeksi vapaille – tosin joka vuosi ei näin käy, koska jonkun pitää soittaa myös kaikki välipäivien jumalanpalvelukset ja hautaukset.

Kuorojen ohjelmisto pitää päättää hyvissä ajoin. Joululauluja aletaan harjoitella kuorojen kanssa usein viimeistään lokakuussa. Itse harjoittelen parhaillaan adventtikonsertin ja yhden joulukonsertin urku- ja pianosäestyksiä.”

Sari Oksavuori, Ylöjärven seurakunta