Pysyvän lumen kaudet lyhenevät – joulut ovat Pirkanmaalla useimmiten edelleen valkeita

Joulu on Pirkanmaalla tilastojen mukaan edelleen useimmiten valkea. Talviolojen laaja kehityssuunta on kuitenkin se, että keskimääräinen lumensyvyys pienenee, ja pysyvän lumipeitteen tulo siirtyy vähitellen myöhemmäksi. Lauhat jaksot yleistyvät, mikä tekee lumikaudet rikkonaisemmiksi.

jouluvalot, lumi
Jouluisia valoja on päästy asentamaan julkisille paikoille jo lumimyräköidenkin vauhdittamina. Kuva: Juha Jäntti
SUURIN osa Pirkanmaasta kuuluu siihen laajaan alueeseen Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä tilastojen mukaan 6–8 joulua kymmenestä on valkeita. Maakunnan itä- ja koillisosissa lumisen joulun todennäköisyys on korkeampi, 8–9 joulua kymmenestä.

Kapealla eteläisen ja läntisen Suomen rannikkokaistaleella sekä Ahvenanmaalla lunta on maassa keskimäärin joka toinen joulu.

Suomen ilmastoon kuuluu voimakas vuosien välinen vaihtelu. Talvi tulee joskus aikaisin, joskus kovinkin myöhään.

– Viimeksi talvikaudella 2019–20 lunta ei ollut etelässä kunnolla koko talvena. Helsingissä suurin lumensyvyys oli kolme senttiä, ja lumipeite kesti pisimmillään neljä päivää. Tuo on lumen vähyydessä mitattu ääripää, ryhmäpäällikkö ja tutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Pohjois-Suomessa oli samaan aikaan lunta ennätyksellisen paljon. Luomarannan mukaan tämä kahtiajako tulee yhä vahvemmin esille. Lumipeite ohenee Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja pysyvän lumen aika lyhenee.

Pysyvän lumen tulo- ja häviämisajankohdista on Pirkanmaalta seurantatietoa vuodesta 1961 lähtien. Tänä aikana keskimääräinen pysyvän lumen tulo on siirtynyt maakunnan eteläosissa 2–4 päivää myöhemmäksi vuosikymmentä kohti. Pohjois-Pirkanmaalla muutos on 4–6 päivää.

Pysyvän lumipeitteen keskimääräinen häviäminen on aikaistunut keväisin 2–4 päivää vuosikymmenessä, paikoin enemmänkin. Pysyvän lumen kauden keskimääräinen pituus on siten lyhentynyt vähintään liki kuukauden verran 60 vuoden aikana.

lumensyvyys, joulu, Juupajoki
Jouluaaton lumensyvyydet Juupajoen Hyytiälässä vuodesta 2000 alkaen. Lumensyvyystiedot: Ilmatieteen laitos
KESKIMÄÄRÄINEN talven suurin lumensyvyys on tullut alaspäin Etelä- ja Keski-Suomessa 2–4 senttiä vuosikymmenessä. Muutokset ovat olleet vähäisempiä Pohjois-Suomessa. Siellä lumen maksimisyvyydessä ei näy muutosta, eikä monin paikoin Lapissa lumikauden lyhentyminenkään ole vielä tilastollisesti merkittävää.

Pohjois-Pohjanmaan länsipuolella sekä Kainuussa pysyvän lumipeitteen alkamisajassa on kuitenkin jo nähtävillä myöhentymistä.

Sademäärät kasvavat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta varsinkin talviaikaan. Etelä- ja Länsi-Suomessa sateet tulevat yhä enemmän vetenä, minkä vuoksi lumipeitteet jäävät ohuemmiksi.

– Lauhat jaksot ovat lisääntyneet maan eteläosissa. On nähtävissä trendiä siihen suuntaan, että lumikausi muuttuu rikkonaisemmaksi. Tämä näkyy selkeimmin Lounais-Suomen rannikkoalueilla, Luomaranta toteaa.

– Vuosien välinen vaihtelu ei katoa. Myös kylmät runsaslumiset talvet ovat mahdollisia, ne vain tulevat harvinaisemmiksi. Joulukuun lumimäärän arvioidaan pienenevän Etelä-Suomessa vuoteen 2050 mennessä puoleen nykyisestä.

KOVAT pakkasjaksot käyvät harvinaisemmiksi. Sateet muuttuvat voimakkaammiksi, jolloin kerralla voi sataa enemmän. Sopivassa lämpötilassa voimakkaan matalapaineen osuessa kohdalle lunta voi tulla kerralla suuriakin määriä.

Koska lämpötila voi olla plussallakin, talviaikaan voi tulla kerralla myös runsaasti vettä.

Havaintojen pohjalta on todettu alustavasti yksi merkki siitä, että ilmastonmuutos olisi vaikuttamassa ennakoitua vahvemmin. Lumikauden alkupäivä on siirtynyt Etelä-Suomessa myöhemmäksi malliennusteita nopeammin.

– Ilmastomalliarvion mukaan muutoksen pitäisi olla noin 15 päivää 2000-luvun alusta vuoteen 2040. Siirtymä on kuitenkin ollut jo vuosien 2000 ja 2020 välillä melkein tämän suuruinen. Jostain syystä muutos näkyy selkeimmin syyspuolella, talvikauden alussa.