PEKKA Naskali (78) haravoi syksyn lehtiä pihassa Ryttylänmäentien varrella Pirkkalassa. Seurana on pojanpoika Leevi (21). Seuraavaksi Leevi ja äijä, kuten Karjalassa isoisää myös tavataan kutsua, käyvät yhdessä renkaiden vaihtoon.
Naskalien asuttama Etelärinteen tila on sodan jälkeen Pirkkalaan noussut siirtotila, jollaisia perustettiin kuntaan 44. Pieneen Pirkkalaan saapui karjalaisten tulon myötä 786 uutta asukasta.
Vuonna 1948 Karjalan evakkoja on tilastoitu asuneen Pirkkalassa 613.
Tiloilla asutaan yhä, monissa edelleen alkuperäisten rakentajien, Karjalan evakkojen jälkeläisten toimesta.
”Tuossa on Wellingien talo. Tuolla asuvat Pitkäset”, Pekka Naskali viittoilee tien reunassa.
Naskalit joutuivat lähtemään evakkoon Sakkolasta, pitäjästä josta useimmat Pirkkalan evakot olivat kotoisin.
Evakkokuorman kera tulivat Pirkkalaan Pekan vanhemmat Eino ja Leena Naskali ja isovanhemmat Antti ja Helena.
Pirkkalaan saapui evakkona myös Pekka Naskalin isomummo Maria Welling (1865-1951), suvun vanhin evakkoon selvinnyt jäsen.
Esikoisen Pekan lisäksi perheeseen syntyivät Pirkkalassa siskot Eeva-Liisa (nyk. Riihitupa), joka rakensi talonsa vanhimman talon naapuriin ja Tampereella asuva Irma (nyk. Mäkelä).
”Pitkäset, Wellingit ja Naskalit olivat naapureita Sakkolassa ja tulimme naapureiksi täälläkin”, Naskali kertoo.
SAKKOLASSA maata viljelleet perheet saivat myös Pirkkalasta pientilat toimeentulonsa takeeksi. Naskalien saama tila oli 25 hehtaarin kokoinen. Viljeltävää peltoa siinä oli kahdeksan hehtaaria. Sakkolassa maita oli ollut 110 hehtaaria.
Ryttylänmäentien tilat siirtoväelle lohkottiin Sankilan kartanolta. Naskalien vieressä mäellä seisoo yhä myös Sankilan yksi mäkitupalaisten talo.
Sankilasta lohkottiin kaikkiaan kahdeksan pientä viljeltytilaa, joista jäljellä on kaksi. Pirkan Pirtin ympäristön pientaloalueet Lepomoisiossa on tehty kolmen siirtotilan maille. Yritystonttien ja teiden alle on siirtotiloja on jäänyt moottoritien ja Lentoasemantien seutuvilla.
Siirtotiloja on paljon myös Valkilan kartanon mailla.
Pekka Naskalilla ei ole pahaa sanottavaa Sankilasta, joiden maista heidän tilansa erotettiin, päinvastoin. Kartanon väki kohteli tiluksilleen tulleita siirtokarjalaisia reilusti ja tarjosi auttavaa kättään uuteen kotiseutuun sopeutumisessa.
NASKALIT jatkavat viljelyä yhä. Kahdeksan hehtaaria ei nykymaailmassa ketään elätä, joten oheen on vuokrattu peltoja Sankilan tilalta ja Pirkkalan Vanhan kirkon vierestä. Viljeltävää on yhteensä 60 hehtaaria.
”Olemme muodostaneet maatalousyhtymän poikani Antin kanssa”, Pekka Naskali kertoo.
Selkeää ylpeyttä on äänessä, kun Pekka Naskali voi kertoa viljelyapuna olevan Leevin, suvun jäsenen viidennessä polvessa isomummu Maria Wellingistä lukien.
Valkeakoskella sähkö- ja automaatioinsinööriksi opiskelevalta Leeviltä aikaa ja innostusta ”peltohommille äijän kanssa” vielä löytyy.
”Minä hoidan käytännön viljelytyöt, Leevi auttaa ja Antti agrologina vastaa suunnittelusta ja paperitöistä”, Pekka Naskali kertoo.
LEEVI Naskali on nuorena hämäläisenä sinut karjalaisten juuriensa kanssa.
”Äijän tarinoita on tullut kuunneltua ja kerran olen käynyt Sakkolassa”, hän kertoo. Hän myös käy Pirkkalan karjalaisten kanssa pelaamassa kyykkää.
Pekka Naskali on vieraillut Sakkolassa kymmenen kertaa ja Leevin isä Antti kahdesti.
”Perinteenä on ollut, että käydään uimassa Siellä Vuoksen Suvantojärvessä”, Pekka Naskali kertoo.
Naskalien kotitalo Sakkolassa on yhä pystyssä. Pekka Naskali on matkoillaan vieraillut useasti siirtokarjalaisten kotiseuturetkeillä jopa kahvittelemassa ja juttelemassa talon uusien asukkaiden kanssa.
”Vastaanotto niillä matkoilla on ollut paikallisten taholta ystävällinen. Useimmista taloista on pyydetty kahvillekin. Käsitykseni mukaan meidän talomme asukkaat olivat muuttaneet alueelle jostain kauempaa entisen Neuvostoliiton alueelta, kuten monet muutkin siellä.”
Nyt raja on sulkeutunut, joten ei voi tietää, ovatko kansan mielialat siellä jotenkin muuttuneet Venäjän propagandan siivittämänä. Naskali arvelee, että Karjalassa asuvat eivät välttämättä propagandaa usko ja mielikuvat suomalaisista ovat monilla myönteiset.
”Karjalaa asutetaan nykyisin voimakkaasti. Facebookin Sakkola-ryhmässä siellä asuva paikallinen venäläinen mies kertoo meille uutisia alueelta”, Naskali kertoo.
PIRKKALA-seuran tulevana lauantaina Kirkkoveräjällä julkistettavassa kirjassa peräti 41 evakkoa ja heidän jälkeläistään kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan karjalaisuudesta.
Lähes 300-sivuinen kovakantinen teos on mainiota pirkkalalaista historiankirjoitusta. Kuvissa nähdään Pirkkalaan tulleita evakkokarjalaisia ja heidän jälkeläisiään kotikonnuilla niin Karjalassa kuin Pirkkalassa sodanjälkeisinä vuosina.
Evakkotarinoita II. Minun Karjalani elää -kirjan julkaisemistilaisuus Kirkkoveräjän seurakuntatalolla (Kouluportinkuja 1) la 9.11. klo 13. Järj. Pirkkalan Karjala-seura. Avoin kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. Kahvi-tee-mehutarjoilu.
