Juristin luulisi tietävän, mitä kaikkea paperityötä läheisen kuolemaan liittyy ja miten kuoleman jälkipyykki hoidetaan tehokkaasti. Surunsa keskellä Kosunen kuitenkin huomasi, että näin ei ole.
”Jos en juristina tiedä, mitä läheisen kuoleman hetkellä pitää tehdä, niin miten maallikko voisi tietää”, hän kertoo ajatelleensa.
Surusta selvittyään Kosusen mielessä vahvistui ajatus, että hän haluaa olla tukena muille vastaavissa tilanteissa. Niin syntyi lakitoimisto Kunnes, joka muutti Kosusen mukana Pirkkalan Haikkaan elokuussa.
Sitten iski pandemia. Kun esikoislapsen päiväkoti suljettiin, toinen lapsi ilmoitteli tulostaan eivätkä isovanhemmat uskaltaneet matkustaa Pohjois-Karjalasta lastenhoitoavuksi koronarajoitusten keskellä, päätti perhe palata Joensuuhun turvaverkkojen ääreen. Joensuussa Kosunen myös perusti lakitoimistonsa.
Nelihenkiseksi kasvanut perhe muutti takaisin Pirkkalaan tämän vuoden elokuussa.
”Rakastuin Haikkaan jo ensimmäisellä kierroksella. Minulla ja puolisollani on onneksi sellaiset työt, että ne voi siirtää paikkakunnalta toiselle, mutta toki tässä on asiakaskunnan keräämistä tehtävänä”, Kosunen toteaa.
Lakitoimisto Kunnes on erikoistunut perhe- ja perintöasioihin. Yrittäjäksi heittäytyminen tuli yllätyksenä Kosuselle, sillä hän ei ennen isänsä kuolemaa ollut lainkaan ollut kiinnostunut yrittäjyydestä.
Valintaa ei ole tarvinnut katua.
”Työ tuntuu joka päivä merkitykselliseltä. Kun ihmiset ovat pulassa eron tai kuolintapauksen jälkeen, tuntuu hyvältä sanoa, että voin olla heille juridisella puolella tukena. En voi olla heille terapeuttina tai luvata, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta voin luvata hoitavani lakikiemurat.”
Perheisiin liittyvät lakiasiat ovat asiakkaille usein hyvin tunteikkaita.
”Erotilanteissa on valtavia tunnelatauksia. Minun roolini on kertoa entiselle pariskunnalle reunaehtoja, joiden sisällä riidan on pysyttävä. On turha riidellä jostakin, mitä laki ei mahdollista. Toisaalta en voi sanoa, että sinulle jää auto ja sinulle mökki, vaan ohjaan asiakkaita niin, että he pystyisivät sopimaan asiat. Jos he eivät pysty sopimaan, avuksi haetaan tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, joka jakaa omaisuuden”, Kosunen kertoo.
Erotilanteissa toistuva kiistakapula on yhteinen koti: kuka siihen saa jäädä, myydäänkö se ja mihin hintaan. Asunto tai kotitalo on monen suurin omaisuus, ja siitä saadaan aikaan tiukkojakin erimielisyyksiä.
”Luoviakin ratkaisuja on tehty. Pariskunta on voinut esimerkiksi sopia, että lapset saavat jäädä tuttuun kotiin asumaan ja vanhemmat vuorottelevat, kumpi kodissa asuu. On vanhempia, jotka pystyvät katsomaan tunteidensa läpi lapsen etua, mutta pakko sanoa, että on ikävää katsoa sellaisia tapauksia, joissa lapsia käytetään pelinappuloina.”
”Tähän ei laki anna kaikissa tilanteissa valmista vastausta. Yhdessä tietämässäni tapauksessa pesänjakaja katsoi, että nainen on kotia ja lapsia hoitamalla mahdollistanut puolisolleen pidempien työpäivien tekemisen ja yritystoiminnan. Mutta pesänjakaja myös totesi miehen kustantaneen yhteisen talon remontin ja ehdotti, voitaisiinko panoksen yhteisen talouden eteen katsoa menevän tasan”, Kosunen kertoo.
”Perhe-elämässä asiat eivät aina mene eurolleen tasan, eikä erossakaan. Nämä vaativat tilannekohtaista tarkastelua.”
Niiden kuva- ja värimaailma on kuin suoraan Instagramin lifestyle-tileiltä. Etusivulla runoillaan, että lakitoimiston palvelut puhaltavat asiakkaan huolet toivottavasti pois kuin ”tuulen helpottava henkäys”.
Kosunen kertoo, että lempeä brändi on luotu tarkoituksella.
”Monet asianajotoimistot ovat virallisen näköisiä. Se vakuuttaa tietyn asiakaskunnan. Halusin itse uida vastavirtaan ja näyttää, että voi tehdä myös vähemmän virallisen näköistä”, Kosunen sanoo ja kiittelee sivuston visuaalisen ilmeen suunnitellutta Saija Aarniota.
Kosunen naurahtaa. Hän toteaa logon taustatarinan olevan vähän henkimaailman hommia.
Eräänä syyspäivänä isänsä kuoleman jälkeen Kosunen oli luonnossa liikkumassa, kun ilmassa leijaili jotain. Ei ehkä voikukan haituva, mutta jotain kovasti sen näköistä.
”Siinä hetkessä aistin isän läsnäolon vahvasti.”
