Killon hyväksyttäväksi tuleva kaava sallii isot lisärakennukset – onko asukkailla niihin innostusta?

Alueen rakennusoikeuden tuplaava kaava tulee pian valtuuston käsittelyyn.

Pirkantiellä asuvat naapurukset Petri Mäntylä (vas.) ja Pekka Katajala eivät ole seuranneet Killon kaavauudistusta järin aktiivisesti eivätkä aio hyödyntää kaavan tarjoamaa lisärakennusoikeutta. Katajalalle kaavaehdotus tarjoaisi mahdollisuuden laajentaa kuvan oikeassa reunassa näkyvää taloaan. Mäntylän tontille on merkitty erillinen toisen asuinrakennuksen paikka taustalla näkyvän talon oikealle puolelle.
KILLON uusittu kaava on matkalla valtuuston hyväksyttäväksi. Se lupaa killolaisille tontinomistajille mahdollisuuden merkittävään lisärakentamiseen.

Ehdotuksen mukaan kaava-alueen tonteille saisi tehdä joko toisen erillisen kooltaan 120 neliön asuinrakennuksen tai laajennusosan nykyiseen taloon. Mikäli erillisen lisärakennuksen tekeminen ei sovellu tontille, päärakennuksen rakennusoikeudeksi merkitään 220 neliötä.

Lisäksi useimmille tonteista voi tehdä 30 neliön kokoisen talousrakennuksen. Tonteille sallitaan vain yksi sisääntulotie.

Kaava on tekoaikanaan ehtinyt aiheuttaa vilkasta keskustelua aktiivisimpien omakotiasukkaiden ja poliittisten päättäjien piirissä.

Pirkantiellä maanantaina juttelemassa olleet naapurukset Petri Mäntylä ja Pekka Katajala eivät pitäneet kaavan tuomia lisärakennusmahdollisuuksia omalta kohdaltaan ajankohtaisena eikä kaava herättänyt heissä tunnekuohuja. Molemmat ovat asuneet Killossa kymmeniä vuosia.

Katajalan tontille kaava sallisi laajennusosan nykyisen asuintaloon, Mäntylälle erillisen lisärakennuksen Killontorintien ja Pirkantien kulmaukseen.

”Onko se nyt varmaakaan tuleeko se kaava, Katajala mietti ja kertoi käyneensä kaavaillassa ja katsoneensa kuvasta sen verran, että tiesi tonttinsa tilanteen.

Vastapäätä rintamiestyylisessä talossa asuva Petri Mäntylä totesi myös, että lisärakennuksen saaminen omalle tontille ei ole mielessä ”näillä metreillä”.

Kysymyksiä herätti, miten tontinomistajat tulisivat tarttumaan erillisen uuden asuintalon rakentamismahdollisuuteen, kun kaava sallii vain yhden tonttiliittymän. Mäntylän tontilla jo pelkät sisäänajojärjestelyt näyttivät hankalilta.

Tontteja ei jaettaisi. Lisärakennuksen maat olisi siirrettävä uudelle asukkaalle hallinnanjakosopimuksella.

Useimmille Killon uudistetun asemakaava-alueen tonteista saa valtuuston eteen pian tulevan kaavamuutoksen mukaan rakentaa havainnekuvan mukaisen lisärakennuksen (kuvassa tontin perällä). Molempiin taloihin on kuljettava samasta liittymästä.

TOINEN vaihtoehto lisärakentamiselle olisi ollut nykytalojen purkamisoikeus ja yhden suuremman talon rakentaminen tontille. Tätä ei kuitenkaan suojelumääräysten ja Killon rakennushistoriallisen arvon vuoksi katsottu kaavavalmistelussa mahdolliseksi. Purkaminen on mahdollista pakottavasta syystä.

Joiltakin asukkailta on tullut kaavasta kärkevää kritiikkiä, koska purkaminen ei ole sallittua. Maakuntamuseo taas on seurannut kaavoitusta omasta näkökulmastaan ja korostanut alueen alkuperäisen miljöön säilyttämistä.

Kaava-alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä. Rakennusoikeutta tulee lisää noin 54 500 kerrosneliötä.

ASUKKAILTA sekä omakotiyhdistykseltä saatiin kaavaehdotukseen yhteensä 14 muistutusta.

Ne eivät tuoneet kaavoittajan mukaan enää ehdotusvaiheessa merkittäviä muutoksia kaavaan, sillä aiheita oli käsitelty jo luonnosvaiheessa.

Maakuntamuseon lausunnon perusteella kaavaehdotusta täsmennettiin vielä viime vaiheessa suojelumääräyksien osalta.

Kaavamääräyksen mukaan AO/s-1 alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Kadunpuoleisten julkisivujen julkisivurytmi tulee pyrkiä säilyttämään yhtenäisenä. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa AO/s-2-alueen määräyksiä sekä erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia.

AO/s-2-alueella mahdollisten uudisrakennusten taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä on suosittava keskivahvoja himmeitä värejä.

Suojelumääräyksistä on poistettu velvoite kuulla alueellista vastuumuseota uudisrakentamisen ja vähäistä laajempien muutoksien yhteydessä. Purkamislupahakemusten osalta lausunto lausuntoa tulisi kuitenkin pyytää niiden korttelialueiden osalta, joilla on /s-1- tai /s-2-merkintä.

KUNNANHALLITUS käsitteli kaavamuutosta syyskuussa ja ehdottaa valtuustolle sen hyväksymistä.

Killon kaavaehdotuksessa esitetään perinteisen omakotialueen tonteille lisärakentamismahdollisuuksia joko erillisen lisärakennuksen muodossa tai laajennusosalla. Havainne uudesta kaavasta, piirros Pirkkalan kunta.
HAVAINNEKUVA lisärakennuksin toteutetusta Killosta, edessä Killontie. Kuva: Heilu Oy

Killon historiaa

Killon alueen rakentuminen juontaa juurensa Valmetin Härmälän lentokonetehtaan työntekijöiden asuntopulasta. Vuonna 1946 ostettu alue oli noin 13 hehtaarin suuruinen. Alueella on toiminut omakotiyhdistys jo ennen yhdenkään talon valmistumista. Yhdistys perustettiin lentokonetehtaan ruokalassa keväällä 1947, kun oli saatu tieto, ketkä kaikki olivat saaneet tontin alueelta.
Ensimmäisenä alueesta kaavoitettiin Killontie sekä Silvontie ympäristöineen, eli eteläinen Killon alue. Suunnittelusta oli vastuussa arkkitehti Heikki Sysimetsä yhdessä kunnan viranomaisten kanssa. Vuodet 1972-1976 hän toimi rakennushallituksen pääjohtajana.
Tontit vuokrattiin tehtaan työntekijöille arvonnan perusteella ja niille edellytettiin rakentamaan asuinrakennus (myös käymälä ja tarvittaessa ulkorakennus) tehtaan hyväksymien piirustusten ja työselvitysten mukaisesti. Tontin sai noin 5-10 vuoden kuluttua lunastaa itselleen.
Maat ostanut Valmet oli vahvasti taustalla asuinalueen synnyssä. Tonttimaiden ostamisen lisäksi se huolehti teiden ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä osallistui alueen kaavoittamiseen ja rakennussuunnitteluun.
Rakentaminen alkoi vuoden 1947 alussa. Talotyyppejä oli tällöin kolme: Tammisuo, Aino sekä Killo. Eroavaisuudet taloissa oli lähinnä sisätiloissa huonejärjestyksessä. Rakennukset olivat harjakattoisia, puolitoistakerroksisia ja suuruudeltaan noin 100 m2. Julkisivuverhous oli lautaa, asbestilevyä tai rappausta.
Eteläinen Killo, eli Killontie ja Silvontie ympäristöineen, rakentui hyvin nopeasti ja vuonna 1949 ostettiin noin 16 hehtaaria lisää kaavoitettavaa maata. Tähän pohjoiseen päin suunnanneeseen laajennusalueeseen kuuluivat nykyiset Moisiontie, Pirkantie, Lemmantie, Vesantie, Haapakuja, Yrjöntie, Killontorintie ja Teivaantie.
Myös uusi pohjoinen Killon alue alkoi rakentua nopeasti ja Teivaantie sekä Haikantie olivat täyteen rakennettuja suurin piirtein kahdessa vuodessa (vuosina 1950-1952). Tämän jälkeen tulivat Vesantie, Haapakuja ja Lemmantie. Talotyyppejä oli tähän aikaan käytössä ainakin neljä: Yrjö, Sirkka, Pansio II18 ja Aino.
Pirkantien rakennuksia rakennettiin noin 50-luvun puolivälistä 60-luvun alkuun ja tämän jälkeen viimeisenä rakentui Moisiontie.