PIRKKALAN ensi viikolla kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitetään, että valtuusto sitoutuisi jo lokakuun kokouksessaan rakentamaan raitiotielinjan kuntakeskukseen Suupalle.
Raitiotie kuitenkin toteutettaisiin pormestari Marko Jarvan esityksen mukaan kahdessa vaiheessa – ensin Partolaan asti ja toisessa vaiheessa noin vuosina 2028-31 Partolasta Suupalle.
Esityksen taustoja avattiin aiemmin torstaina julkaistussa verkkosivujemme artikkelissa.
MITKÄ olisivat sitten raitiotien vaikutukset Pirkkalan talouteen tarkemmin katsoen?
Raitiotie tuottaa sen eli Tampereen Raitiotie Oy:n osakkeenomistajille Pirkkalalle ja Tampereelle lähinnä kahdenlaisia kustannuksia: infravastikkeen, jolla maksetaan muun muassa hankkeelle otettua rakentamislainaa ja muita infrakuluja sekä liikennöintikustannuksen, kun Pirkkala nykyisen bussiliikenteen tavoin ostaa palvelua alueelleen.
Jos raitiotie toteutetaan vaiheittain ensin Partolaan ja vuodesta 2028 alkaen Suupalle, Pirkkalan infravastike olisi 8,6 miljoonaa euroa vuonna 2032 (Tampere 37 miljoonaa euroa).
Jos raitiotie tehtäisiin vain Partola-Linnainmaa-välille, Pirkkalan infravastike vuonna 2029 olisi 3 miljoonaa euroa vuodessa (Tampere 34 miljoonaa).
Joukkoliikennekustannus on nykyisin bussiliikenteestä nettona 1,3 miljoonaa euroa vuodessa (nettosummassa vähennetty valtionosuus ja lipputulot). Vuonna 2029 joukkoliikennekulut olisivat 1,8 miljoonaa ja 2032 ratikan kulkiessa Suupalle 2,2 miljoonaa euroa.
”Liikennöintikulut eivät muutu paljoakaan nykyisestä raitiotien tullessa Suupalle. Kaikkiaan ratikan toimintakulut olisivat korkeimmillaan vuonna 2032 noin kahdeksan prosenttia kunnan budjetista”, Pirkkalan kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen sanoo.
Tämän jälkeen kulut laskisivat tasaisesti ollen viiden prosentin luokkaa vuonna 2043.
TOINEN puoli laskelmia ovat tuotot. Niitä Pirkkala laskee saavansa raitiohankkeen myötä lisääntyvinä tonttien vuokra- ja myyntituloina, kiinteistöveroina ja vastaavina hyötyinä niin paljon, että hanketalous kääntyisi voitolliseksi jo 2030-luvun loppuun mennessä.
Kaikki ratikkalaskelmat on tehty vuoteen 2050 asti.
Raitiotielinjan vaikutuspiirissä tonttien lasketaan menevän kaupaksi ja maan arvon nousevan. Lisäksi kaavoituksen piiriin voidaan saada uusia alueita.
Pirkkala on laskenut, että maksimaalinen määrä lisäkaavoitusta ja tonttien myyntiä olisi 1,2 miljoonaa kerroneliömetriä vuoteen 2050 mennessä.
Jos Pirkkala käyttäisi maankäytön kasvupotentiaalistaan 75 prosenttia, raitiotien teko Suupalle tuottaisi valmisteluaineiston mukaan maltillisen paineen kunnan taloudelle. Lisääntyvät tulot kattaisivat syntyvät kustannukset melko hyvin jo 2030-luvulla, koko kunnan talouteen kohdistuisi vähäinen alijäämäpaine ja hankkeen voi arvioida olevan kannattava.
Vuonna 2050 vuosittainen voitto oli jo yli 20 miljoonaa euroa, kun Pirkkala nettoaisi isoja rahoja muun muassa maiden vuokratuottoina.
MIKÄLI raitiotie tehtäisiin vain Partolaan asti eikä jatkettaisi sitä Suupalle, Pirkkalan kaavoitusta ei tarvitsisi kiihdyttää, sillä vuosina 2010-2022 keskimäärin valmistuneiden asemakaavojen sisältämä rakennusoikeuden määrä lähes vastaa tulevan kasvun edellyttämää luovutusmäärää.
Myös Partolan raitiotievaihtoehto sisältää kunnan arvioiden mukaan maltillisen paineen kunnan taloudelle, koska lisääntyvät tulot kattavat syntyvät kustannukset nopeasti ja kannan talouteen ei käytännössä kohdistu alijäämäpainetta.
Partola-skenaarion voi arvioida olevan kannattava Suuppa-ratikan tapaan, todetaan laskelmissa.
TUTUSTU alla galleriassa oleviin esityksiin raitiotiehankkeen kuluista ja vaikutuksista Pirkkalan talouteen. Kuvat saat suuremmaksi klikkaamalla.
LASKELMIEN toinen osio ovat koko Pirkkalan kunnan talousnäkymät mahdollisen raitiotiehankkeen aikana. Ne on tehty kunnan kasvuvauhdin ja yleisen talouskehityksen ennusteiden pohjalta.
Mielenkiintoista on, että mukana skenaarioissa vuoteen 2050 mennessä on Kalliomäen koulun ja päiväkodin lisäksi 2 tai 3 kokonaan uutta päiväkotia, yksi uusi koulu ja uimahalli.
Olennainen asia on, että kunnan kasvava asukasmäärä ja tulokehitys vähentävät raitiotiehankkeen kulujen osuutta kunnan kokonaisbudjetissa vuosien mittaan. Verotulojen ohessa myös valtionosuudet kasvavat asukasmäärän mukaan.
Myös uhkakuvat on kirjattu. Niihin kuuluu, että maankäytöllistä potentiaalia ei kyetä muuttamaan asuntorakentamiseksi riittävän ripeästi.
Infravastikkeen vaikutus kuntatalouteen on myös epävarmuustekijä, jos kunnan kokonaistalous jostain syystä sakkaisi laskelmia alemmas. Vastikkeen suuruus olisi vuonna 2032 noin 8,6 miljoonaa euroa vuodessa.
ENTÄ mikä on näkymä, mikäli enemmistö Pirkkalan valtuutetuista ei 21. lokakuuta halua ratikkaa Suupalle asti?
Jarvan mukaan tällöin ratikkaa saataisiin odottaa Pirkkalaan tosi kauan, sillä muita kuntia on jonossa.
”Uusi rakentamispäätös vaatii uuden kilpailutuksen, jolloin kustannusten nousun riski on iso sen lisäksi, että maksamme kilpailutuksen toiseen kertaan. Seudullisen yleissuunnitelman mukaan seuraavana vuorossa on Ylöjärvi, sitten Kangasala. Tämä tarkoittaisi meidän osaltamme todennäköisesti vuosikymmenten odotusaikaa”, pormestari Marko Jarva sanoo.
Jutussa käytetyt luvut perustuvat Pirkkalan kunnan raitiohankkeesta koostamiin valmisteluaineistoihin, jotka on esitelty Pirkkalan valtuustolle syksyn ratikkapajassa.
