Pirhan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja Titta Pelttari pitää teemapäivää ajankohtaisena. Hän tarkastelee Vauvan päivää äitinä, vanhempana, perheellisenä, ammattilaisena, kuntalaisena, suomalaisena ja maailmankansalaisena. Suomi kipuilee vuodesta toiseen laskevasta syntyvyydestä. Ikäpyramidi kääntyy ja sillä on omat heijastuksensa koko yhteiskuntaan.
Pelttari muistuttaa, että vuoden jokainen päivä on vauvojen, lasten ja vanhempien päivä. Silti on yhteiskunnallisesti tärkeää, että erityisesti yhtenä päivänä kansakuntamme olemassaolon kannalta perustavaa laatua oleva asia nostetaan näkyvästi pöydälle.
– Vauvat on iso asia koko Suomelle, Pelttari kiteyttää.
Syntyneiden määrä on ollut jo liki 20 vuotta laskeva. Korona-aika nosti lupaavasti vauvojen määrää, mutta nousu jäi yhteen vuoteen 2021.
Syitä alhaiseen syntyvyyteen etsitään monessa paikassa. Pelttarin mukaan yksi konkreettinen selittävä tekijä on synnytysikäisten väheneminen.
Pelttari näkee, että vauvojen ja lapsien tuoma ilo ja merkityksellisyys on julkisessa keskustelussa vähäistä. Vauvat ovat aidosti merkittäviä voimanlähteitä ihmisten elämässä.
– Meidän tapamme puhua lapsista ja ylipäänsä vanhemmuudesta on ollut pitkän aikaa valitettavan negatiivista. Kielteisyyden kierre voi synnyttää pelkoa lasten hankkimista ja vanhemmuutta kohtaan. Yleinen keskusteluilmapiiri ei voimaannuta, Pelttari miettii.
– Vauva- ja ylipäänsä lapsiarki kuvataan raskaaksi. Myös perheiden jaksamisongelmista muodostuu masentava yleiskuva. On muistettava, että suuri osa vauvoista syntyy perheisiin, joissa on iloinen ja vakaa elämänpiiri. Kuormitustekijät tapaavat kasaantua samoille vanhemmille. On tärkeää, että voimme tarjota apua ja tukea näille perheille oikea-aikaisesti, Pelttari kertoo.
– Annetaan vauva- ja lapsiarjesta totuudenmukainen valoisa kuva. Arvostetaan vanhemmuutta ja perhettä. Yleisen keskustelun saaminen myönteiselle raiteille vaikuttaa varmasti positiivisesti vanhemmuuteen, Pelttari uskoo.
Pelttari näkee, että jokainen ihminen pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, miten arkea ja ylipäänsä elämää sanoitetaan ja miten siitä puhutaan.
– Elämäntarkoitus ei ole jatkuva kiiruhtaminen, kilpajuoksu ja suorittaminen. Ne uuvuttavat. Ne riistävät ilon vanhemmuuden riemusta, Pelttari herättelee.
– Normaali on hyvä, ja se riittää. Uskalletaan hengittää, Pelttari teroittaa.
Pelttarin mukaan jokainen ihminen pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, miten arkea ja ylipäänsä elämää sanoitetaan ja miten siitä puhutaan.
Pelttari muistuttaa, että vauvan syntyminen vaikuttaa automaattisesti perheen elämään ja arkeen. Se heijastuu myös parisuhteeseen.
– Kun vanhempi tuntee, että hänen voimansa uhkaavat loppua, eikä läheisten apua ole tarjolla, on hyvä olla oikea-aikaisesti yhteydessä neuvolaan tai asiakasohjaukseen puhelimella, Pyydä apua -lomakkeen tai chatin kautta. Vauvaperheet hyötyvät usein esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun tarjoamasta avusta. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. Se kerää vanhemmilta erittäin paljon kiitoksia. Tämä järjestelmä toimii Pirhassa hyvin, Pelttari vakuuttaa.
– Olemme päättäneet, että lisäämme neuvoloissa yksilöllisyyttä. Silti siellä hoidetaan kaikki mittaukset ja tutkimukset. Yksilöllisyyden vahvistaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että perheet voivat sähköiset etukäteislomakkeet täyttämällä vaikuttaa asioinnilla käsiteltävien asioiden sisältöön. Pyrimme monipuolistamaan myös asiointitapoja ja asiointiaikoja. Uskomme tällaisen työn toimivan hyvin ennaltaehkäisevänä toimintana. Täsmä on asian ydin, Pelttari kertoo.
Nokian neuvolassa hankitaan kokemuksia laajennetuista aukioloajoista. Lapsiperheet voivat asioida arkisin kello 16 jälkeen tai viikonloppuisin.
Molempien vanhempien osallistuminen neuvolakäyntiin mahdollistetaan videoyhteydellä. Jos toinen vanhempi on työmatkalla tai muuten estynyt, hän pääsee tekniikan avulla osalliseksi tapaamisesta.
Pelttari huomauttaa, ettei esimerkiksi yläkoulua käyvän tytön tai pojan tarvitse tietää, minkä alan työntekijä hänestä aikuisena tulee. Hänen mukaansa tiukat raamit ja vaatimukset uhkaavat lapsia ja nuoria monella tasolla. Lapsuudelle ja nuoruudelle on annettava oma aikansa.
Pirhan kasvatus- ja perheneuvonta on tarjolla 0-17-vuotiaille. Pelttarin mukaan Pirha yhdenmukaisti käytännön, jonka mukaan palvelu on kaikkialla hyvinvointialueella tarjolla 17 ikävuoteen saakka vuoden loppuun mennessä.
Pelttari kannustaa äitejä ja isiä hankkiutumaan samanlaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten pariin. Esimerkiksi monet järjestöt ja seurakunnat järjestävät perhekerhoja ja -tupia, joissa saa vertaistukea.
Titta Pelttari iloitsee siitä, että suomalainen kasvatuskulttuuri on muuttunut lapsilähtöiseksi.
– Kun ihmiset hankkivat lapsia myöhemmällä iällä, aikuiset ovat valmiita vanhemmuuteen ja perheen muodostamiseen, Pelttari kertoo.
Isovanhempien rooli on merkittävä.
– Kun isovanhemmat elävät terveinä ja entistä pidempään, he ovat tavallisesti aktiivisesti mukana lastensa ja lastenlastensa elämässä. Mummot ja vaarit ovat tärkeää lähiverkostoa, Pelttari kuvaa.
Pelttarin mukaan kansainvälisestikin arvostetulla suomalaisella neuvolatoiminnalla on suuri merkitys. Toimiva neuvolajärjestelmä tarkkailee ja seuloo. Sen ammattilaisten ansiosta monet lapset ja vanhemmat saavat hyvin apua.
Kolikon yksi puoli on perheet, joiden elämä ylikuormittuu, kun haasteet ja ongelmat kasaantuvat. Monesti arkea haittaa talouden murheet, somaattiset sairaudet, mielenterveyden ongelmat sekä avioerot tai parisuhteen kariutumiset.
Pelttarin mukaan Pirhassa satsataan nyt erityisesti siihen, että nämä apua tarvitsevat perheet saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Turvaudumme esimerkiksi vahvaan tiedottamiseen, jotta perheissä tiedetään, että apua ja tukea on saatavilla.
Titta Pelttarin mukaan lasten ja nuorten huonoon tilanteeseen ovat johtaneet muun muassa yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset.
– Ei nukuta riittävästi, ei syödä säännöllisesti ja tarpeeksi eikä liikuta kunnolla, Pelttari listaa.
– Sosiaalinen media eli ruutuaika tuo kielteiset ilmiöt lasten ja nuorten elämänpiiriin. Niillä on kielteinen vaikutus mielialaan. Lapsiin kohdistuu kohtuuttomia paineita. Somen aiheuttamat haitat ovat aikamme yksi iso haaste, Pelttari lisää.
